Skip to main content

Jouluvalot eli joulubanneri roikkuu vieläkin blogin seinällä. Olen kuitenkin ajatellut kovasti asiaa, jos saan puolustautua. Haluan laittaa tilalle uuden kevätbannerin mutta en taida ehtiä ennen viikonloppua. Tällä menolla joulubanneri on paikallaan vielä juhannuksenakin. Parhaiten tämän hetkistä elämääni kuvaa sana hysteerinen. Yritän yhdistää vielä kuukauden ajan paperinpyörityksen ja valokuvaamisen. Pian helpottaa kun päivätyö ei enää ikävästi häiritse harrastuksiani.

Älkää sitten tehkö niinkuin minä teen vaan niinkuin minä sanon 😉 Tällä hetkellä lounaani nimittäin saattaa olla omena kahvilla. Kotiruoka, jos sitä on, on vähintäänkin arkista. Kun sitä tehdään niin tehdään urakalla. Kiireen lisäksi kattilaamme hämmentää keskustelu lihansyönnin eettisyydestä ja lihan tehotuotannosta. Huoli näkyy pienissä arkisissa valinnoissa. Julistin Nirsolle että taloudessamme on tästä lähtien kerran viikossa kasvisruokapäivä. Sain vastaukseksi epäluuloisen nyrpistyksen: Eikö sinne voisi jotain lihaa laittaa? Täytyyhän hänen saada lihaa.

Ignoorasin Nirson kitinät ja valmistin mausteisen tomaatti-papukeiton. Nirso jaksoi kehua keittoa kolme päivää putkeen. Tosin Nirso jaksoi myös toivoa sitä lihaa kolme päivää putkeen.


Soppa sai lisävivahdetta turkkilaisesta jugurtista, korianterista ja keltaisesta paprikasta (unohtui kuvasta).

Tomaatti-papusoppa (6 hlö)

2 prk tomaattimurskaa
1 tomaattipyré
2 keltasipulia
1 prk kidney papuja
1 prk papusekoitusta
4 valkosipulinkynttä
½ tuore korianteripuska
1 tl paprikaa
1 tl kurkumaa
½ tl cayannepippuria
suolaa
pippuria
öljyä
Kuullota öljytyssä kattilassa sipulisuikaleita ja valkosipulisiivuja miedolla lämmöllä noin 10 minuuttia. Lisää tomaattipyree ja mausteet. Sekoita joukkoon pavut ja tomaattimurska. Anna keiton kiehua hiljalleen vähintään puoli tuntia.

Liemessä? Päivittäistä vertaistukea
Instagram @liemessa
Facebook.com/liemessa

3 Kommenttia

  • Minttu sanoo:

    Hyvä idea toi kasvisruokapäivä viikossa. Taidanpa ottaa meilläkin käytäntöön tai ainakin keskusteluun. Myös meillä mies huutelee aina lihan perään (kasvissosekeiton syötyään kehuu sitä herkulliseksi alkuruoaksi ja miettii, mitä seuraavaksi syödään….).

  • Anonyymi sanoo:

    Meillä mies kokkaa. Tekee kyllä kasvisruokaakin ja joskus onnistuu siinäkin. Runeberin päiväksi uhkasi kokata iskakokkaa.blogspot.com -blogista löytämiään äijä-tyylin Runebergin torttuja!

  • Jenni sanoo:

    Minttu, toisinaan käy niin että en edes tee 'tietoisesti' kasvisruokaa. Teen vain ruokaa jossa ei sattumalta ole sitä lihaa. Useimmiten takaraivossa kuitenki jyskyttää Nirson lihanhimoiset vaatimukset. Ei sillä että olisin valmis heittäytymään täysin kasvissyöjäksi itsekään.

    Ihan mahtavia nuo äijien runebergin-tortut 😀 Aion varmasti varastaa idean. Niissä on vähän samaa henkeä kuin Paskamutsin joulukuva-elmassa 😉

    http://paskamutsi.vuodatus.net/blog/2757820/joulu-seimi-kuva-elma/

Jätä kommentti