Skip to main content

Gaijinin lahjakortti oli poltellut taskun pohjalla jo viime keväästä lähtien. Täydellinen tilaisuus testata Farangin omistajien uusin tarjoitui 1-vuotis hääpäivänämme. Valmistauduin iltaan huolella; kävin kampaajalla, pyyhin korkokengät pölystä, kaivoin täydellisen pikkumustan kaapin pohjalta ja herättelin ruokahalua tunnin kävelylenkillä. Odotukset olivat siis korkealla niin illan kuin ravintolankin suhteen.

Varasimme pöydän viimeiseen kattaukseen klo 20, sillä emme halunneet ketään hengittämään niskaan kun kerrankin pääsisimme istumaan alas rauhassa. Olin esittänyt erikoistoiveen rauhallisesta pöydästä. Saleja on kuitenkin vain yksi joten omaa kutukoloa on turha odottaa.

Tavoitteena oli polttaa 200 euroa. Listaa nopeasti silmäiltyämme ymmärsimme että se ei tulisi olemaan ongelma. Tilasimme 9-ruokalajin maistelumenu Gaijinin (64 €)ja edullisemmat viinipaketit (42 €).  Ryystäessäni pehmeän vaniljaista Mao Mao-alkudrinkkiä, keittiössä hääri nopeasti laskettuna seitsemän kokkia, salissa tarjoilijoita varmaan saman verran. Keittiössä näytti olevan hyvä tekemisen meininki.


Vihersimpukka vetäistiin kerralla jolloin eri maut sekoittuivat iloisesti suusta.


Illan paras: ”Lammashampurilainen”


9. ruokalaji, vasikanposki, ei ollut mikään pikku piiperrys. Ei jäänyt nälkä.


Illan viimeisteli sake-karviaissorbetti. Ensi-illassa myös uusi otsatukka 🙂

9-ruokalajin maistelumenu Gaijin pyöräytettiin käyntiin hörppäsemällä vihersimpukka kuorestaan. Viinipaketti toimi saumattomasti, mutta aasialaiset maut toimivat erityisen hyvin keittiön yllätyksen, saken, kanssa. Seuraavan suussasulavan alkupalan nimesimme ”lammashampurilaiseksi”. Se oli illan paras, mutta ei mitenkään istunut menuuseen kokonaisuutena. Loppu menu jatkui luontevasti: ankeriasta, taskurapua, karamellisoidut possun ribsit, yön yli haudutettua vasikanposkea…Puolessa välissä pyysimme tarjoilijaa hidastamaan tahtia annosten tulviessa pöytään. Tarjoilija suostui, mutta napautti kuitenkin että ruokia voi syödä yhtäaikaakin. Menun viimeisteli täydellisesti kirpakka sake-karviaissorbetti.

Hintatason kyllä selittää tarvittava henkilökuntamäärä jota tämän tasoisen paikan pyörittäminen vaatii. Silti hinta on kova, joten voidaan puhua eliitin etuoikeudesta. Pelkälle drinkille voi pistäytyä helsinkiläisittäin suht edullisestikin. Helsingistä ei löydy Gaijinille aasialaisen keittiön haastajaa muutoin kuin omasta leiristä Farangista. Parasta Gaijinissa oli aistittavissa oleva rohkea ja innostunut edelläkävijän asenne, joka huokui niin keittiöstä, ravintolasta kuin omistajastakin. Gaijin rikkoo rajoja miltä huippuravintolan tulee näyttää ja kuulostaa. Tomi Björck ei myöskään tyydy Helsingin valloitukseen, vaan lähtee luotsaamaan Farang ravintolaa myös lahden toiselle puolelle Tukholmaan.

+ tyylikäs sisustus
+ innostunut ja rento henkilökunta
+ innovatiivinen ja rohkea aasialainen keittiö
+ mielenkiintoinen drinkkilista
+ mahdollisuus piipahtaa vain drinkille baarin puolella
– hälyinen baaritunnelma ja huono akustiikka
– liian nopea tahti

– hintataso

Viinivinkki

Valitsetko viinin etiketin perusteella? Viinimaailman ehkä tämän hetken kick-assein viinintuottaja on Charles Smith. Tämän kikkarapää ex-rokkibändimanagerin pulloista löytyy asenteellisimmat etiketit. Kungfu Girl Riesling (45 €) on yksi Gaijinin suosituimpia viinejä.

Liemessä? Päivittäistä vertaistukea
Instagram @liemessa
Facebook.com/liemessa

4 Kommenttia

  • Jaana sanoo:

    Aasiassa on aika yleistä, että pöytä tilataan täyteen yhteistä ruokaa henkilökohtaisten annosten sijasta. Samanlaista meininkiä Gaijinissakin yritetään tavoitella ja ongelma ei mielestäni ole liian nopea tahti vaan liian pienet pöydät!

  • Jenni sanoo:

    Siis nimenomaan. Pöytään mahtuu max 2 annosta, joten tuntuu jos ruokia roudataan pöytään vauhdilla niin edellisiä on 'pakko' syödä nopeasti alta pois. Kahdestaan tuo ”pöytä täyteen” konsepti ei mielestäni toimi niin hyvin. Etenkin jos tarjoillaan lämpimiä ruokia. Isommalle porukalle varmasti paremmin.

  • Anna sanoo:

    Jenni, hyvä otsis! 🙂

  • Jenni sanoo:

    Luin eka että ”hyvä otsikko!”, mutta sitten tajusin että puhuitkin mun tukasta 😀

    Jenni

Jätä kommentti