Skip to main content
Elämä on loputon projekti. Kovassa käytössä oleva keittiömme on jatkuva sellainen. Arkena täytetään pesukone ja pyyhitään suurimmat rämmäleet, mutta viikonloppuisin yritän löytää aikaa pureutua kodin ongelmakohtiin yksi kerrallaan. 
Kuivamuonaräjähdys.

Lääkekeittiökaappi.

Keittiöprojektien TODO-lista:

– kuivamuonakaapin järjestely. Tänne tungetaan mausteet ja kuiva-aineet. Tilaa on vähän, mutta suurin ongelma on muistaa käyttää olemassaolevia kuiva-aineita. Liian helposti kaupasta tarttuu mukaan se viides spagettipaketti.

– Lääkekeittiökaappi. En edes muista mikä tämän kaapin alkuperäinen funktio on. Lääkekasan alta pilkottaa yksi piirakkavuoka joten uskoisin että tarkoitus on säilyttää täällä astioita. Perusterveiksi ihmisiksi lääkearsenaalimme tuntuu hämmentävän isolta. Erillinen lääkekaappi on sekin täynnä. Nirson mielestä lääkkeitä on kätevä säilyttää käsienulottuvilla keittiössä. Hmph. Huomaa kuivamuonarähjähdyskaapista lääkekeittiökaappiin hiipinyt spagettipaketti.

– Espressokonepöytä. Uudelle espressokoneelle ja kahvimyllylle pitäisi saada oma pöytä. Tällä hetkellä ne vievät puolet keittiön työskentelytilasta.

Yksi projekti takana – elämä edessä.

Joskus sitä saa jotain aikaiseksikin. Maanantaina saapuu Middagin ruokakassi testattavaksi, joten päätin järjestellä jääkaapin. Jääkaapista löytyy lähes poikkeuksetta vanhaksi menneitä kananmunia, nuukahtaneita yrttejä ja juustokänttyjä. Lisäksi sieltä löytyy aina voita, margariinia, juustoa, maitoa ja mehua.

Keittiöön sijoitettu 50-luvun työpöytä on nyt ihanasti järjestyksessä työpisteeni muutettua keittiöstämme työhuoneelle. Pöydällä kasvaa jääkaapista pelastamani versoamaan lähtenyt valkosipuli ja nuukahtanut basilika. Joskus harvoin Stockmannin Herkusta saa tuoretta valkosipulia. Hesari väittää että sitä saisi kasvatettua itse. Vatsasekaisin Kilinkolin-blogin Riikka oli työntänyt kukkaruukkuun jopa sipulin. Järjestelin myös String-hyllykön, johon kertyy helposti kaikennäköistä ei niin sisustuksellista. 50-luvun musta teepannu ja uusi Marimekon teenhaudutin ovat jokailtaisessa käytössä. Ylähyllyllä säilytän ruokaöljyjä ja etikoita. Hyllyn alapuolella on polaroidkuva muistuttamassa hääpäivästämme ja siitä mikä tässä elämässä on oikeasti arvokasta. Kuivamuonakaapin sotilaallinen järjestys on tärkeää, mutta ei ehkä kuitenkaan niin tärkeää 🙂

Onko sinulla keskeneräisiä keittiöprojekteja, joihin ehkä heräilet näin keväällä?

Liemessä? Päivittäistä vertaistukea Liemessä-Facebook ryhmässä.

Liemessä? Päivittäistä vertaistukea
Instagram @liemessa
Facebook.com/liemessa

12 Kommenttia

  • Anna sanoo:

    Joo, on keittiöprojekti. Nimittäin ruoka-aiheisen valokuvateoksen seinälle saaminen. Huh, miten se onkin niin vaikeaa kaivaa se pora esiin ja pistää koukku seinälle.

  • Jenni sanoo:

    Meillä ei ole vielä yhtään taulua seinällä ja kesällä juhlitaan 2-vuotis muuttopäivää 😀 Tuo polaroidkuva oli helppo tökätä seinään sinitarralla.

    Iso Jaffa-juliste odottaa kehystystä ja alan jo kyllästyä siihen ennenkuin saan sitä koskaan seinälle. Huoh..

    Miten muistan että sait kuitenkin juuri jonkun teoksen ripustettua?

  • Anna sanoo:

    Sain sen väliaikaisen teoksen ripustettua. http://koemaistaja.fi/?p=3367
    Nyt se pitäisi siirtää toiseen kohtaan ja sen tilalle pitäisi laittaa se valokuvateos. 😉

  • Heleen sanoo:

    Aina on projektia, ikuista siivoamista olisi, mutta on hauskempaa tehdä kaikkea kivaa:).
    Keittiö olisi periaatteessa siisti, jos neliöitä olisi sata ja muutama kymmenen kaappia lisää! Joku kantaa tänne aina uutta kokeiltavaa ruokarintamalla ja leivontavälineet ovat lisineet kummasti…
    Helpottavaa nähdä, että muidenkin laatikot on sekaisin ja muisti pätkii kaupassa.
    P.s Ensimmäistä kertaa eläissäni ajattelin tänään, kun aurinko paistoi, että tekisi mieli pestä ikkunat! Todennäköisesti, kun aika koittaa, se on taas tikkua kynnen alle-meininkiä.

  • Jenni sanoo:

    Keittiö ei varmaan voi koskaan olla tarpeeksi iso eikä kaappitilaa liikaa. Tuntuu että niitä kippokappoja ja välineitä siunaantuu juuri niin paljon kuin tila antaa periksi.

    Siis meidän keittiön ikkuna on täynnä sinitarrasta tulleita jälkiä. Kohta on tarpeeksi lämmin ikkunoidenpesulle, toivottavasti inspiraatiosi ei ehdi kadota! 🙂

  • Jenni sanoo:

    Anna, näin muistelinkin. Mutta en muistanut että se oli väliaikainen 🙂

  • Salla sanoo:

    Ihanan realistisia kuvia!

    Kun äitini eli, meillä idäteltiin aina kevättalvisin ja keväisin valkosipulin- ja sipulinversoja. Hänelle tapa oli tarttunut venäläisiltä ystäviltä: siellä versoja käytetään valtavan paljon. Minusta moiset maistuvat parhaalta saksittuna perunamunakkaan päälle 🙂

  • Anonyymi sanoo:

    Tyylikäs keittiö!

  • Jenni sanoo:

    Tyylikäs ei ole ehkä ensimmäinen sana mikä tulee mieleen katsellessa noita kuvia, mutta kyllä se siellä jossain roinan alla on 😀

    Salla, osaatko sanoa mitä muuta Venäjällä versotaan kuin sipuleita? Valkosipulini ovat lähteneet kasvamaan, mutta aika hitaan oloisesti…

  • Joo, yksi projekti olisi: uusia koko keittiö 🙂 En käsitä, miksi Italiassa, tässä ruokahullussa maassa, keittiöt rakennetaan yhä useammin pieniksi olohuoneen jatkoiksi, jotka muistuttavat lähinnä suurehkoja keittiökomeroita…Keittiösi on tosi kivan näköinen! Myös meillä väriskaala on mustavalkoinen. Suurin ongelma minulla on työtilan puute, mutta se johtuu keittiön pienuudesta. Eli (tulevaisuuden) projektina on lisää tilaa! Mukavaa palmusunnuntai-aprillipäivää! 🙂

  • Salla sanoo:

    Itse olen Venäjällä syönyt sipulin- ja valkosipulinversojen lisäksi ainakin versotettua punajuurta. Tattariakin uskon syöneeni. Äitini myötä minulta katkesivat kontaktit itää kohti, mutta voisinpa paneutua asiaan ja hankkia lisätietoja ehtiessäni.

    Äitini muuten oli vakuuttunut siitä, että Venäjällä ihmiset välttivät köyhimpinä aikoina enimmät puutostaudit nimenomaan versojen avulla. 🙂

  • Jenni sanoo:

    Tuntuu että se keittiö ei ole koskaan tarpeeksi iso, eikä etenkään kaappitilaa tarpeeksi. Muuten tykkään meidän nykyisestä keittiöstä, suunniteltiinhan se Nirson kanssa itse 🙂

    Salla, sitten pitänee elää kevät versoilla ettei puhti lopu kesken tänä keväänä. Hippasen haipakkaa tämä elämä, mutta kesäloma siintää jo horisontissa. Hassua muuten miten lunta on vielä maassa ja toisaalta tuntuu että ajatukset ovat jo kohta kesässä!

Jätä kommentti