Parsakausi on kukkeimmillaan ja kestää huhtikuun lopusta juhannukseen. Kaupoista löytyvät parsat ovat kuitenkin lähes poikkeuksetta isoja ja varret puumaisia, joten esikäsittely on tarpeellista. Keräsin yhteen muutaman niksin parsan käsittelyyn.
- Osta mahdollisimman tuoreita ja pieniä parsoja.
- Säilytä parsat jääkaapissa. Kiedo parsat kostean liinan sisään jos et käytä niitä tuoreeltaan.
- Leikkaa varren puumainen osa pois noin 2-3 sentin matkalta.
- Paksukuoriset parsat kannattaa kuoria. Kuori parsa nupun tyvestä alaspäin.
- Aseta parsat kiehuvaan veteen nuput ylöspäin niin että nuput jäävät juuri ja juuri pinnalle. Voit sitoa parsat nippuun jolloin ne pysyvät helpommin pystyssä.
- Mausta keitinvesi suolalla ja ripauksella sokeria.
- Anna kiehua n. 5-7 minuuttia riippuen parsan paksuudesta. Parsa on valmis kun se on napakka mutta taipuu hieman varrestaan nostettaessa kattilasta.
- Parsa <3 voi
Oletko jo valmistanut parsaruokia tänä keväänä? Viime keväänä tein nauhaparsapiirakkaa. Tänä keväänä olen nauttinut parsani toistaiseksi keitettynä.
Liemessä? Päivittäistä vertaistukea Liemessä-Facebook ryhmässä.
Millä vempaimella teit nauhaparsaa? 🙂
annemi
http://www.lily.fi/palsta/52-weeks-deliciousness
Aijai, parsa <3
Olen ehtinyt jo valmistaa parsaa keitettynä lisukkeeksi, kermaisena pastakastikkeena sekä uunissa, prosciutton kanssa ja ilman. Tuo piiras näyttää aivan ihanalta, täytyykin kokeilla!
Kuorimaveitsellä vetelin raa'asta parsasta 'nauhoja'.
Tarkka resepti löytyy siis arkistoista:
http://liemessa.blogspot.com/2011/06/nauhaparsapiirakka.html
Petra, sinähän olet todellakin ehtinyt! 🙂 Miten valmistat parsan uunissa?
Jenni
Parsat laitan uuniin joko sellaisenaan suolan, pippurin ja oliiviöljyn kera tai sitten keitän parsat ensin kevyesti ja kiedon sen jälkeen prosciuttokinkkuun -> uuniin.
Tässä päivänä muutamana teimme ystävieni kanssaparsaa myös simpukoiden ja ranskisten lisukkeeksi: ei ollenkaan huono! 😀
Minä tein parsaa hieman eri tavalla viimeksi,eli guacamolena.Oli erilaista eikä yhtään hullumpaa.Täällä omalla suunnallani on pitkä parsasesonki,mutta kun näin niin monessa suomalaisessa ruokablogissa parsaa,niin oli minunkin pakko mennä sitä ostamaan;D
Parsa on kiva myös just tollai nauhoina marinoituna ja ihan sellaisenaan kypsentämättä. Ainakin tällaisen raw foodien mielestä 🙂 Kiitos, Jenni inspiroivasta kurssista!
Outi/ Keittiökameleontti
Vihreän parsan kanssa tuo pienuusohje on ihan kohdillaan, mutta ainakin Ranskassa ja täällä Sveitsissä valkoisissa ja valkovioleteissa parsoissa isot, puolen ranteeni paksuiset ovat usein kalleimpia. Paksut myydään toreilla ja kaupoissa irtotavarana. Tuoreus on toki se kaikkein tärkein ostokriteeri (ja tietenkin se, että parsa tulee mahdollisimman läheltä.)
Petra, kiitos ohjeesta. Ranskalaiset ja parsa kuulostaa vähän eksoottiselta 😀 Niin kyllä tuo guacamolekin, mutta hauskasti keksitty jotain uutta vanhasta reseptistä. Parsa on kyllä ollut joka puolella, joten päättelin että keitto-ohje voisi olla tarpeellinen. Tuntuu että sen asian tarkistaa joka kevät itsekin…
Chef & Sommelierissä oli ohuita porkkananauhoja juurikin marinoituneina. Uskon kyllä että toimii parsaankin! Kiitos itsellesi Outi 🙂
Mites siellä Sveitsissä valmistetaan tuollaiset paksut parsat? Ihan normaalisti? Täällä Suomessa alkukeväästä mahdollisimman läheltäkin on aika kaukaa..
Me ainakin laitamme paksut parsat ihan samaan tapaan kuin ohuemmat: tyvestä vähän poikki, kuorinta ja höyrytys (perinteisellä kattilaan laitettavalla ritilällä) tai keittäminen. Kun parsat laittaa höyryttäessä kattilaan, jossa ritilän alla on kylmää vettä, niin kypsyminen vie kiehumisen alkamisesta 10-15 paksuudesta riippuen.
Jos kotimaista parsaa (tai muuten ihanan ohutta ja tuoretta) sattuu kesällä saamaan, niin grillaaminen on hyvä vaihtoehto. Kevyesti öljyä pintaan, ja nopea grillaus, mieluiten hiiligrillissä. Nam!
Pieniä ohuita parsoja olen toistaiseksi bongannut vain Stockan herkussa. Kesä ja grillaus, tulisi jo! Grilliruoka on juurikin noin ihanan yksinkertaista ja hyvää.
Ehostin meidän parveketta viime kesänä, ja kaavailin sinne minigrilliä. Ajatusleikki lopahti koska en usko että ideani saa kannatusta naapureiden keskuudessa…
Nooh, vanhempien helmoihin voi mennä grillaamaan välillä 🙂