Luovuudenpuuskan loppusaldo oli kolme palovammaa, yksi naksahtanut selkä, miljoona hyttysenpuremaa, punajuuri tarte tatin, uunipunajuuria ja monta ihanaa valokuvaa. Kyllä kannatti.
Uunipunajuuret valmistuvat aikasta kätevästi samanaikaisesti punajuuri tarte tatinin kanssa jos haluaa mennä reippaasti punajuuri-teemalla. Vuohenjuustoksi valitse ehtaa tavaraa, ei light-versioita.
Uunipunajuuret (4 hlö)
3 isoa punajuurta
100 g vuohenjuustoa
nippu timjamia
2 rkl juoksevaa hunajaa
1 rkl oliiviöljyä
1 rkl voita
suolaa
pippuria
ketunleipiä
Kuori punajuuret ja pilko lohkoiksi. Sekoita uuninkestävässä vuuassa punajuuret, hunaja, oliiviöljy, timjami ja voinokareet. Paahda 200 asteessa n. 40 minuuttia. Sekoita välissä kerran. Mausta suolalla ja pippurilla. Samoile metsässä päämäärättömästi ja koristele ketunleivillä. Vaihtoehtoisesti voit käyttää rucolasalaattia.
Liemessä? Päivittäistä vertaistukea Instagramissa @liemessa Snapchatissa @liemessa Liemessä-Facebook ryhmässä.
Näinköhän sinut on leimattu paikalliseksi kylähulluksi, kun punajuurentuoksuisena touhuilet kannonnokassa. 🙂 mutta kuvat ovat kyllä älyttömän upeita! Ihana tuo vihreä väri!
Ai nyt vasta? 😉
Metsä on nyt mielettömän kaunis. Värit ovat tumman puhuvia. Viimeiset hetket ennen lehtien lakastumista ja värjäytymistä keltaisen punaisiksi..
Punajuuri ja vuohenjuusto ovat kyllä täydellinen pari! Tulee ihan liian harvoin tehtyä punajuuriruokia, vaikka se on niin hyvää ja edullista!
sopivasti sainkin naapurilta pussillisen punajuuria, tässäpä oiva resepti niile! Kiitos!
Lisää ihania kuvia!
Taidan mennä metsään minäkin vielä tänään. Jospa jonkun sienenkin löytäis.
kaiken muun lisäksi, tuo voipaperi on ihana….mä en voi vastustaa. Nyt muuten kohta printteri laulaa!
Nannaa!! Nou!! Se on tehty photoshopissa, älä tunge voipaperia printteriin!! 😀
Sini, ja punajuuri on vielä niin monikäyttöinenkin. En heti keksi mihin sitä ei voisi laittaa 🙂
Veera, onnea sienestämiseen! Keskuspuistossa ei ainakaan nyt näkynyt sieniä, tosin pysyttelin ehkä liian lähellä lenkkimaastoja. Suppilovahveroja löysin aika helposti viime vuonna. Josko niitä kohta!
Tarja, olepa hyvä. Kerro sitten miten onnistui!
Jenni, vähään aikaan kauneimmat näkemäni kuvat!
Oho, kiitos Anna. Tuo on aika paljon sanottu, etenkin sinun suusta.. 🙂