Mokkapaloja on leivottu suomalaisten lasten synttäreille niin kauan kun minä muistan. Eli ainakin 80-luvusta asti. Nirso, aikuinen mies, toivoi syntymäpäivänään mokkapaloja. Olen tehnyt Nirson synttäreille aikaisemmin mokapaloja. Koostumus oli aikasta lähellä 5 % kevytjuustoa. Nyt olin päättänyt koluta netin syövereistä parhaimman mokkapalareseptin ikinä.
Mini koristeli mokkapalat nonparelleilla.
Ohje on jo vuonna 2009 hiljentyneestä blogista Haaveena kahvila. Kommenttien ja sokerin määrän perusteella vaihdoin yhden desin sokeria vehnäjauhoihin. Reseptissä on myös 2,5 dl vettä, mutta päätin luottaa ohjeeseen tässä asiassa. Piimän tilalla käytin maustamatonta jugurttia jota oli sopivasti desilitra purnukan pohjalla. Erityisesti ihmettelin kahvin puuttumista. Siis _mokka_paloista. Näimpä siis lisäsin espressoa kuorrutteeseen. Ja margariinin vaihdoin voihin. Olin siis löytänyt parhaan mokkapalareseptin ikinä, ja taaskaan en voinut pitää näppejäni erossa reseptistä. Kotona versioni sai kiitosta, ja yhden pellillisen lähetin Nirson duunipaikalle tuhottavaksi. Koskakohan leipomukseni alkavat näkyä työkavereiden vyötäröllä? 🙂
Mokkapalat
4 dl sokeria
6 dl jauhoja
2tl vaniljasokeria
1 1/2 tl soodaa
1tl suolaa
2,5 dl vettä
200g voita
4 rkl kaakaojauhetta
1dl maustamatonta jugurttia (tai piimää, maitoa)
2 kananmunaa
Kuorrute
4 dl tomusokeria
100 g voita
2 rkl espressoa
1 rkl aitoa kaakaojauhetta
Sekoita kuivat aineet keskenään (sokeri, jauhot, vaniljasokeri ja sooda). Kiehauta kattilassa margariini, vesi, kaakaojauhe ja suola- seos. Yhdistä jauhoseos ja kaakaoseos. Lisää tämän jälkeen joukkoon 1dl piimää ja kun taikina on tarpeeksi jäähtynyt sekoita joukkoon kananmunat. Sekoita hyvin. Levitä leivinpaperilla vuoratulle uunipellille ja paista 200 asteessa n. 20 minuuttia. Anna jäähtyä ja kuorruta sen jälkeen.
Valmista kuorrute kiehauttamalla kattilassa voi, espresso ja kaakaojauhe. Sekoita joukkoon tomusokeri ja vatkaa voimakkaasti. Kuorrute riittää juuri ja juuri taikinapohjaan, mutta jos tykkää paksummasta kuorrutteesta niin ohjeen voi tehdä 1,5 kertaisena.
Liemessä? Päivittäistä vertaistukea Instagramissa @liemessa Snapchatissa @liemessa Liemessä-Facebook ryhmässä.
Mikä siinä onkin, että ne yksinkertaisimmat jutut ei meinaa välillä onnistua sitten millään, ei jummarra. 😀
Netin keskustelupalstojen perusteella mokkapalat ovat salatiedettä. Samaan kategoriaan menevät pulla ja perus kakkupohja 🙂
Juu, mokkapaloja en itse asiassa ole tainnut edes kokeilla, mutta pullaa en niinä muutamina kokeilukertoina ole saanut nousemaan sitten millään konstilla… ja minä sentään leivon aika paljon ja välillä jopa onnistunkin, paitsi pullissa.
Ovatpas herkullisen näköisiä!
Mä perin meidän luotto-ohjeen lapsen iltapäiväkerhosta, ja siinä tuntuu olevan samat ainekset ja suurinpiirtein suhteetkin kuin sinun ohjeessasi. Mehevyyttä löytyy! Mokkapalat on klassikko.
Nirson mukaan paras pulla ikinä on ollut Minin tekemä pulla tarhassa. Oliskohan se rakkaus kuitenkin ollut se kriittinen ainesosa? 😉 Noh, kysyttiin sitten tarhan keittäjältä reseptiä, niin sanoi vain että ”ihan perus pullaohje”. Heh heh 🙂
Sanna, luottoresepteistä kannattaa pitää visusti kiinni ja antaa tuleville sukupolville eteenpäin.
Kiitos mama!
En kyllä ole ikinä onnistunut täydellisesti mokkapaloissa. Kokeilin kans sitä jotain täydellistä ohjetta, joka taisi olla n. vuosi sitten Hesarissa. Seuraavaksi voisin siis kokeilla tätä.
Ja se pulla… Harmaita hiuksia. Sain aikaan eilen kuivia ja kovia piparipullia. En vaan tajua. Kaikki leipominen taitaa olla salatiedettä! 🙂
Pitäisi varmaan tehdä joku kampanja Suomen parhaan ja pomminvarman pullareseptin löytämiseksi! Tälle olisi selkeästi tilausta 😀
Reseptiä testattu ja tulipa ihanan mehevän makeita mokkapaloja! Sokeria oli todellakin riittävästi, vaikka sitä oli vähennetty alkuperäisen reseptin määrästä. Piimän sijaan laitoin maitoa, joka toimi näemmä myös hyvin! Kiitos, tämä jää toistettavien reseptien arkistoon 🙂
Hauskaa että eksyit tänne arkistoihin. Monenmoista käyttökelpoista reseptiä saattaa tulla vastaan 🙂 Nom – hyvä että maistui ja maistuu jatkossakin!
Jenni