FEELING LOVIISA – VINKIT VIIKONLOPPUREISSUUN

Loviisa ravintola vinkit

Astumme ulos bussista Loviisan linja-autoasemalla. Puhelimeni on tiltannut kätevästi juhannuksen alla ja soitan Minin puhelimesta asuntomme vuokraemännälle. Samassa kadun toisella puolella vilkuttaa nainen: ”Taidan nähdäkin teidät! Muistakaa, että olette nyt Loviisassa.” Loviisassa on aitoa pikkukaupungin tunnelmaa lähellä Helsinkiä. Eli hiljaista kuin huopatossutehtaalla yöllistä mopon päristelyä lukuunottamatta. Juhannus on ajanut viimeisetkin ihmiset pois pikkukaupungista ja jättänyt jälkeensä tyhjiä katuja keltaisten jopojen selässä viilettävät turistit. Käytännössä siis meidän neljän hengen porukan. Riippuu tietysti perspektiivistä. Paikallisen mukaan täällähän on ollut juhannuksena ”ihan hulina”. Kaupunkiin jääneet paikalliset löysimme Laivasillan rantabulevardilta sympaattisista juhannustansseista.

Olin voittanut koko perheen get-away-viikonlopun Pikkukaupunki-lehden Facebook-kilpailussa. Ruokamatkakohteena Porvoo ajaa ohi  tuhatta ja sataa, se on selvä. Mutta suomalaiseksi pikkukaupungiksi Loviisassa syö ihan hyvin ja ennenkaikkea kaupungista löytyy rentouttavaa kesätekemistä. Tässä vinkkini viikonloppureissuun Loviisassa!

Svartholman merilinnoitus

Olin kuullut huhuja Svartholman merilinnoituksen kahvilan pizzasta. Nokka kohti meriseikkailuja ja ”Kalastajan valinta” pizzaa siis! Suomenlinnan pienempään sisarlinnoitukseen pääsee näppärästi paatilla Laivasillan laiturilta tai omalla veneellä. Kuumimpaan turistisesonkiin yhteyden kulkevat useamman kerran päivässä ja merimaisemista ehtii nauttia laivan kannella noin 40 minuuttia. Matkan hintaan oli joutunut merisuolaa: lähemmäs 50 euroa neljän hengen perheeltä on aika suolaista kun taaperosta ei edes veloitettu. Tsekkasimme etukäteen yhteydet jolla ennättäisimme takaisin mantereelle. Parissa kolmessa tunnissa Nirso ja Mini ehtivät tunnin Lasten seikkailulle, Herra Simpukka nukkui raikkaassa meri-ilmassa ja lapset leikkivät vielä puistossa iltapäivän päätteeksi. Itse keskityin tilaamaan ”Kalastajan valinta” pizzaa savulohella ja katkaravuilla saariravintolasta. Harvinaisen rapsakka pohja, ei huano!

Ravintola Saltbodan Laivasillalla

Laivasilta tuntui olevan pienen merellisen kaupungin sydän, jonne ihmiset kokoontuivat juhannusaattona pystyttämään juhannussalkoa, laittamaan jalalla koreaksi juhannustansseissa ja kittaamaan kaljaa terassipöydissä. Juhlijoita löytyi terassipöydistä vielä seuraavana aamunakin. Laivasillan alueella vaikuttaa useampi ravintola ja muutama pieni puoti. Illallistimme ravintola Saltbodanissa. Alkuillasta ravintolassa oli lisäksemme vanhempaa herrasväkeä nauttimassa seesteisestä juhannusillallisesta. Pienet kiukuttelevat sumutorvemme saattoivat aiheuttaa pienen särön tunnelmaan. Saimme kuitenkin tilatuksi päivän kalaa eli siikaa, lapsille lihapullia ja perunamuussia ja jälkiruoaksi jäätelöä, suklaakakkua ja omenapiirakkaa. Saltbodanin ruoka oli tämän kaupungin kuninkaallista kastia. Palvelu oli ystävällistä, mutta hieman lepsua eikä erityisen ammattitaitoista. Ei Helsingin Lonna-saariravintolan hiillostettua siikaa voittanutta, mutta Loviisaan matkaavalle suosittelen ensisijaisesti Saltbodania. Päiväsaikaan tarjolla on houkuttelevalta kuulostava saaristolaiskalapöytä (20 €).

Tuhannen tuskan kahvila

Loviisasta ei voi poistua hörppäsemättä kahvia wanhaan kaupunkiin käytkeytyvässä Tuhannen tuskan kahvilassa. Paikallinen erikoisuus sunkki eli suolainen munkki oli pakko testata. Tilattaessa Nirso vielä kysyi onko se suolainen munkki suolainen vai makea. Kyllä se on suolainen ja maistuu taivaallisen rasvaiselle. Kauniilla ilmalla kahvihetki kannattaa ulkoistaa vehreälle sisäpihalle, vaikkakin sisätilojen tunnelma on vertaansa vailla. Kahvilan taustalla on mielenkiintoinen selviytymistaistelu: omistajapariskunnalle jäi miljoonavelat 90-luvun lamassa. Kaikki piti aloittaa nollasta. Hiljalleen he onnistuivat rakentamaan vanhasta talosta itselleen kodille ja aloittamaan alusta perustamalla kotinsa takapihalle pienen kahvilan.

Loviisa fillarin selässä

Hotelli Degerbyn pihasta vuokrataan keltaisia turistijopoja 12 euron päivähintaan. Vaikka Loviisa on piskuinen niin pyörien ansiosta ehdimme viikonlopussa yllättävän paljon. Fillarin selässä viilettää näppärästi vaikka kilometrin päässä sijaitsevalle uimarannalle tai fiilistelee Loviisan wanhan kaupungin taloja. Uinnin päälle testasimme Ölvinin burgereita. Upea miljöö terassilla, mutta ruoka ei ollut kovin ihmeellistä ja jopa pienoinen pettymys edelliskerralla syntyneisiin odotuksiin nähden.


Loviisa-vinkit – Visit Loviisa Facebookissa

Liemessä? Päivittäistä vertaistukea
Instagramissa @liemessa
Snapchatissa @liemessa
Liemessä-Facebook ryhmässä.

Arkistojen kätköistä

1 kommentti

  1. Aurinkokujalla 10.07.2016

    Kauniita kuvia Loviisasta, eipä ole tainnut tulla käytyä ikinä.
    Osallistu kastehelmi kulhojen (6) arvontaan mun blogissa.

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *