UUDEN VUODEN MENU

Tänä vuonna en tehnyt ainuttakaan uuden vuoden lupausta. Lupausten sijaan laadin uuden vuoden toimintasuunnitelman. On nimittäin suhteellisen helppoa listata asioita joita haluaa:  terveyttä, kiinteämpää takapuolta, intohimoisempaa parisuhdetta, konmaritettua kotia, ulkomaanmatkoja, eettisesti kestävää ruokavaliota ja enemmän aikaa lasten kanssa. Ratkaisevaa ei ole lupauksien laukominen vaan suunnitelmallisuus. Pitää myös olla valmis tekemään töitä ja todennäköisesti valmis luopumaan jostain tavoitteen saavuttamiseksi. Uuden vuoden suunnitelmani ei sisällä radikaaleja ja isoja muutoksia, vaan  toivon sen edelleen hivuttavan minua sydämeni ja vatsan näyttämään suuntaan.

Toimintasuunnitelma vuodelle 2017:

Kohtuuden ruokafilosofia

Vuonna 2017 ollaan vegejä. Mäkin oon ovo-lacto-pollo-pesco-carni vegetaristi, heh. Liputan edelleen kohtuuden puolesta. Omassa ruokamaailmankuvassani kaikki on sallittua ja suhtaudun ruokaan mieluummin sallivuuden kuin kieltojen kautta. Kokeilin kerran karkkilakkoa ja en ole varmaan koskaan syönyt niin paljon karkkia 😀 Omaa ruokavaliota haluaisin viilata vain hieman lisäämällä siihen kasviksia, hedelmiä ja marjoja. Kasviksien lisääminen varmasti vähentää automaattisesti lihan kokonaiskulutusta. Aloitin jo vuoden lopussa kokeilun ostamalla päivittäisellä kauppareissulla vähintään yhden satsin ylimääräisiä kasviksia ja hedelmiä. Muutoin tutkimusmatka ruoan parissa toki jatkuu – oli se sitten vegeä, gluteenitonta, sokeritonta, lihaa tai överimakeaa. Kaikkea kohtuudella!

Henkinen – ja fyysinen hyvinvointi

Joululoma on lusittu. Tänäänkin olisi hirveä pakko, halu, palo ja hinku paiskia pitkää päivää työhuoneella. Joudun kysymään itseltäni onko todella pakko – todennäköisesti ei. Aivokapasiteettini ja tehokkuuteni laskee kuin lehmän häntä klo 18 jälkeen. Niinpä läiskäisen tietokoneen kiinni ajoissa ja tapaan ystäväni Yrjönkadun uimahallilla viikottaisen vesijuoksun merkeissä.

Siinä missä ennen piti päivittäin ähistä hikisellä punttisalilla, suostun nyt harrastamaan liikuntaa vain ilon kautta ja lajeja joista aidosti nautin. Se pylly kyllä kiinteytyy ihan riittävästi siinä sivussakin. Ongelmaksi on muodostunut aikataulutus ja päälle vyöryvät työt sekä toki kotikuviot. Tavoitteeni on nostaa viikottainen säännöllinen liikunta kahteen kertaan viikossa. Yllättävän vaikeaa perheelliselle yrittäjälle. Suunnitelmani on raivata kalenterista aikaa liikkumiselle keskelle työpäivääni maanantai-illan vesijuoksun lisäksi.

Aikaa perheelle

Olen tehnyt jo yli vuoden lyhennettyä työpäivää, jotta voisin viettää enemmän aikaa lasten kanssa niin kauan kun ovat vielä pieniä. Kuuden tunnin työpäivä kuukauden kesälomalla on ollut yrittäjälle käytännössä kuin osa-aika työ. Syksyllä työmäärän jatkuvasti lisääntyessä vuorokauden tunnit eivät olekaan lisääntyneet – kumma juttu. Kuukausi sitten julkaisin työpaikkailmoituksen ”ruokabloggaajan assistentin” paikasta. Huippuassari on nyt löytynyt! En malta odottaa, että pääsen tekemään töitä Viimeistä murua myöten-blogin huippulahjakkaan Saaran kanssa 🙂 Saara ansaitsee vielä kunnolliset esittäytymiset, jahka kääritään hihat yhdessä aivan pian!

Aikaa luovuudelle

Luova työskentely ruoan parissa on oma henkireikäni. Jos kuolen tehdessäni tätä voin sanoa eläneeni hyvän elämän. Viime syksynä lanseerasin ”inspiraatiotiistain”; joka tiistai olisi pyhitetty luovalle tekemiselle kuten ruokakuvauksille ilman kaupallisia tavoitteita tai siteitä. Mahtava konsepti – jos siitä vain pitää kiinni. Mitä enemmän annoin aikaa luovuudelle, todennäköisesti sitä parempia sisältöjä tuotin, sitä enemmän yritykset kiinnostuivat yhteistyöstä ja lopulta inspiraatiotiistai hautautui työn alle. Noh, huippuassarin avulla, inspiraatiotiistai tulee takaisin ohjelmistoon tammikuun kolmannesta viikosta alkaen 🙂 Aion myös jatkaa panostuksia ammatilliseen kouluttautumiseen. Huhtikuussa osallistun Kreetan saarella järjestettävään ruokastailaus- ja kuvauskurssille yhdessä Saaran ja Minnan kanssa.

Saas nährä vuoden päästä kuinka muijan suunnitelman käy. Olen kyllä jo riittävän hyvä näinkin – vähän niinkuin tämä kännykällä kuvaamani uuden vuoden menu. Juhlistimme vuoden vaihtumista kotiravintolassamme Kööpenhaminassa. Välipäivinä ja etenkin uutena vuotena monet Kööpenhaminan ravintolat pitävät ovet säpissä tai tarjoavat hinnakasta uuden menu- tai bilepakettia. Me biletettiin korvatulpat korvissa nukkumatin kanssa, hyvä kotiruoka tekee jo juhlan. Haalin raaka-aineet herkkuja tursuavasta Turvehallerne-kauppahallista. Ilman wifiä helppo menu muodostui aika pitkälle sen mukaan mitä osasin tarjolla olevista raaka-aineista äkkiseltään laittaa: valkoviinissä haudutettuja simpukoita, lampaankaretta, kermassa haudutettua savoijinkaalia, luomumozzarellaa ja valmiiksi marinoituja mereneläviä kuten Minin suosikkia mustekalaa.

Kokonainen lampaankare

n. 3 hlö

1 lampaankare
8 pienittyä valkosipulinkynttä
tuoretta timjamia
tuoretta salviaa
oliiviöljyä
suolaa
pippuria

voita paistamiseen

Laita lampaankare marinoitumaan jääkaappiin vähintään pariksi tunniksi.  Ota liha huoneenlämpöön puoli tuntia ennen paistamista. Esilämmitä uuni 170 asteeseen. Kuumenna voi pannulla ja ruskista lampaankare kuumalla pannulla muutama minuutti molemmin puolin. Paista esilämmitetyssä uunivuoassa uunissa noin 25 minuuttia. Kääri liha folioon ja anna vetäytyä ennen tarjoamista.

Kermassa haudutettu savoijinkaali

1/2 savoijinkaali eli kurttukaali
2 dl kermaa
oliiviöljyä
suolaa
pippuria

Revi lehdet kaalista ja huuhtle vedellä. Leikkaa kova tyviosa pois ja leikkaa kaalinlehdet viisuiksi. Paista lehtiä öljyssä pannulla käännellen pari minuuttia. Lisää kerma ja anna hautua noin 5 minuuttia välillä käännelleen. Mausta suolalla ja pippurilla.

Huomasitko että menusta puuttui jälkiruoka? Se jäi kaivelemaan ja uuden vuoden päivänä ostin kohtuullisen määrän neljä jättimuffinssia lentokentältä. Mietin vain siinä niitä mussuttaessani, että kuinkakohan monta lentokonetta odottavaa ihmistä ympärilläni oli juuri mennyt aloittamaan herkkulakon. Bad mistake!