Skip to main content

KAUPALLINEN YHTEISTYÖ, VALIO JA ASENNEMEDIA

Ravintoloiden lasten menut saavat minut vanhempana korkeintaan pahalle tuulelle. Hoplopster lasten huippuravintolaillallista tai muita vastaavia tempauksia lukuunottamatta lasten ruokalistat ovat karua luettevaa. Missä ovat värikkäät ja yllättävätkin raaka-aineet? Uudet maut ja tekstuurit ovat parhaimmillaan lapselle mielenkiintoinen tutkimusmatka. Meidän Mini rakastaa esimerkiksi simpukoita. Pahimmillaan ruokailusta muodostuu taistelukenttä, mutta ongelmaa voi kokeilla taklata suunnittelemallani värikkäällä lasten menulla. Mitä nirsompi ja epäilevämpi muksu, sitä ahkerammin pitäisi mielestäni altistaa, osallistaa ruoanlaittoon, maistella ja syödä yhdessä. Mitään ei ole pakko syödä, vaan kaikkea saa syödä! 🙂

Herra Simpukan kahden vuoden sinnikäs juustosiedätys on tuottanut tulosta. Juusto lensi lattialle joka päivä vuoden ajan. Ja joka päivä vuoden ajan siivutin leivän päälle uuden juustosiipaleen. Toisinaan Herra Simpukka tuli maistaneeksi juustoa kuin puoli vahingossa ja nyt juusto maistuu lähes päivittäin. Juusto häviää lautaselta viimeistään siinä vaiheessa kun äiti uhkaa syödä sen. Venyvä quesadillan väliin sulanut Koskenlaskija pizza mozzarella, mausteinen chorizomakkara, avokado, maissi, lime ja tuore minttu upposivat muksuille ennätysvauhtia. Alkuun tarjoiltiin  aurinkoinen ja värikäs hedelmäsalaatti salaattijuustolla ja jälkkäriksi turkkilaisesta jogurtista ja Viola vadelma tuorejuustosta sekoitettua vadelmalevyä.

Lasten menu

Aurinkosalaatti

Meksikolaiset Quesadillat

Vadelmalevy

Aurinkosalaatti

 

1 mango
1 appelsiini
säilykemaissia
1 prk Valio Eila salaattijuustoa kuutioina

salaattikastike
3 rkl oliiviöljyä
1/2 appelsiinin mehu
1/2 korkillinen omenaviinietikkaa

Kuori ja siivuta hedelmät. Sekoita salaattikastike.  Kippaa salaattikastike ja salaattijuustokuutiot salaatin päälle.

 

Meksikolaiset quesadillat

 

täysjyvä tortilloja
1 ps Valio Koskenlaskija pizza mozzarella raastetta
chorizoa
avokadoa
maissia
mangoa

tarjoiluun 
tuoretta minttua
limeä
1 prk Valio Creme Fraiche ranskankermaa
(sriracha chilikastiketta)

Quesadillojen täytteissä vain mielikuvitus on rajana! Huomioi vain että täytteiden kuten liha tulisi olla jo kypsiä. Lämmitä tortillaa kuumalla kuivalla pannulla nopeasti ja käännä. Ripottele toiselle puolelle juustoraaste, esipaistetut chorizoviipaleet ja maissi. Anna paistua muutama minuutti tai kunnes juusto on sulanut. Sulje tortilla taittamalla. Tarjoile tuoreiden yrttien, ranskankerman ja limen kera. Aikuiset voivat lisätä väliin tulista sriracha chilikastiketta.

 

 

Vadelmalevy

 

1 prk Valio turkkilainen jogurtti luomua
1 prk Valio Viola vadelma tuorejuustoa + 2 rkl maitoa
kotimaisia tuoreita tai pakastevadelmia

Vuoraa vuoka leivinpaperilla. Levitä turkkilainen jogurtti tasaisesti parin sentin paksuudelta. Notkistaaksesi sekoita tuorejuuston joukkoon hieman maitoa. Lusikoi turkkilaisen jogurtin päälle vadelma tuorejuustonokareita. Sekoita tikulla ja ripottele päälle vadelmia. Pakasta vähintään 3 tuntia, leikkaa veitselle paloiksi ja syökää heti.

Olisi kiva kuulla jaatteko tuskani ravintoloiden lasten menuista? Entä kotona, mikä maistuu ja minkä kanssa vielä harjoitellaan?

Kaupallinen yhteistyö, Valio ja Asennemedia.

Liemessä? Päivittäistä vertaistukea
Instagram @liemessa
Facebook.com/liemessa

34 Kommenttia

  • Taina Lahti sanoo:

    Suuri kummarrus ja ihailu, tunsitko sen? Puhut asiaa isolla A:lla. Itse olen henkilökohtaisesti monesti pettynyt myös aikuisten listoihin joissa ranskalaiset näyttelee pääosaa ja sinunkin mainitsemasi tilaisuus maistaa uusia herkkuja jätetään käyttämättä. Lapsille kun lisäö mielikuvitusta edes hitusen, on onnistuminen miltei taattua! Ainakin ravintolassakäynti olisi elämys muunkin kuin vain leikkipaikan suhteen!

    • Jenni sanoo:

      Kiitos Taina kommentistasi! Ollaan kierretty tätä ongelmaa tilaamalla aikuisten annoksesta puolikas ”lasten annos”. Aina se ei ole ollut mahdollista. Tuntuu että aikuiset melkein itse rajoittavat lasten luonnollista kokeilunhalua eri tavoin. Vanhemmat toteavat ”et sinä kuitenkaan siitä tykkää” tai tarjoilija ehdottaa heti ranskalaisia ja nakkeja…Pari viikkoa sitten käytiin muuten 7-vuotiaan Minin kanssa Sandrossa. Mini maistoi innoissaan kaikkea lähi-itä henkisestä buffeepöydästä ja tilasi kokiksen sijaan lehtikaali mocktailin 😀

  • Sari sanoo:

    Yli 10 vuotta sitten kun vanhimmat olivat pieniä, ei lastenlistalta löytynyt juurikaan mitään hyvää. Ja juuri kun vertaa noihin 10 vuoden takaisiin aikoihin, on mielestäni nyt valinnan varaa jo aika kivasti. ( Riippuen tietysti hiukan paikasta. ) Petrattavaa toki on. Meillä on tapana pyytää annos aikuisten listalta nuorimmaiselle ja monesti sen saa puoleen hintaan. Kirjoitin juuri blogiin vuoden 2017 ruokatrendeistä. Luulen, että tänä vuonna nostetaan esille enemmän lapsia niin ravintolan asiakkaina, kuluttajina ja tekijöinä. Ja vaikka sama postaus sisältää nakkireseptin (!!!)niin silläkin on tarkoituksensa 😉 ( Tarpeeksi helppoa nimittäin, jotta kolmevuotiaskin osaa sen valmistaa 🙂 )

    • Jenni sanoo:

      Kiva kuulla että jotain kehitystä on tapahtunut, itsestäni ei vain tunnu siltä. Tai se on liian hidasta tälläiselle hätähousulle 😀 Sun trendivainu saattaa hyvinkin olla oikeassa. Onhan siitä jo merkkejä kuten nämä lapsille järjestetyt kulinaristiset tapahtumat ja elämykset. Suurin vaikutus on tietysti sillä mitä kotonaan tarjotaan ja otetaanko lapset mukaan keittiöön puuhastelemaan. Niinkun nyt vaikka nakkikastikkeen tekoon 🙂

  • Rouva Tiainen sanoo:

    Moikka. Ihanan näköinen menu. Meillä suurin synti mitä äiti voi tehdä on sekoittaa ruoka-aineet. Salaattia voi syödä, mutta pitää tietää mitä se on ja sen pitää olla erillään. Tietysti kaipuu Suomeen on kova ja näin ollen perinteiset suomalaiset tuoat ovat aika ajoin pop. Ravintolassa saa aika kivasti puolikkaita annoksia tai sitten ylimääräisen lautasen jos haluaa jakaa annoksen (ja jättää tilaa jälkiruoalle..) näin siis Hollannissa. Terveisiä vaan

    • Joo, lapsilla on kova tarve tietää mitä ruoassa on ja onko sinne piilotettu jotain 🙂
      Ainakin Amsterdamin ravintolat olivat lapsiystävällisiä lomamatkallamme. Meillä on sama taktiikka eli kysytään puolikkaita annoksia. Mini kysyy yleensä saako simpukoita 😀

  • Paras vaihtoehto olisi, jos erillistä lastenlistaa ei olisi lainkaan. Lastenruuat voisivat hyvin olla aikuisten ruokia pienemmässä koossa ja hieman eri tavoin lautaselle aseteltuna esimerkiksi kastike erikseen. Tuntuu hassulta, että ravintolan teema ei aina yllä lastenlistalle asti. Kotonakin lapset syövät pääosin samaa ruokaa kuin aikuiset miksei sitten ravintolassakin

  • Hear hear! Allekirjoitan täysin. Yritän tässä nyt miettiä onko vastaan ikinä tullut muelenkiintoista lasten menuta ravintolassa…Meilläkin kaikki syödään samoja ruokia, onhan se nyt helpompaakin.

  • Elina sanoo:

    Onpas kiva tuo quesadllojen ohje 🙂 Lasten menu on yleensä ravintoloissa aika huono! Viimeksi kävimme ulkona syömässä kävimme Rossossa ja lapset söi meidän aikuisten pizzoista ja salaattipöydästä (parempi vaihtoehto kuin tilata omat annokset).

    • Jenni sanoo:

      Kiitos! Quesadillat on niin hyviä, helppoja ja nopeita! Ravintoloista: sanoisin melkein että Rossolla olisi tässä suunnannäyttäjän paikka mahdollisesti Suomen suosituimpana perheravintolana. Freesi lasten menu Rossossa olisi jo huima edistysaskel. Harppaus! 🙂

  • Tosi tärkeä aihe ja mahtava tuo menu, ihan varmasti maistuu lapsille! Meillä ollaan juuri opettamassa pienokaista ruokailemaan ja maistelemaan kaikkea. En ymmärrä tuota mentaliteettia, että ei se kuiteskaan syö…ja sitten tuodaan nakkeja pöytään. Kaipa sillä on vaikutusta lapseen, että vanhemmilla intohimoinen ja kokeilevainen suhde ruokaan, että se ei ole pelkästään tankkausta, vaan nautiskelua ja sosiaalinen tapahtuma. Jännä alkaa nyt katsastamaan ihan eri silmällä ravintoloiden ruokalistoja, kun on oma lapsi…; )

    • Jenni sanoo:

      Tuo on niin hauska vaihe! Ollut jännä huomata miten kahdella samassa perheessä asuvalla lapsella on kuitenkin niin oma luonne ja omat jutut. Mutta sinnikkyydellä (tai tuurilla?) niistä on kehkeytymässä kaikkiruokaisia 🙂

  • Sirkku sanoo:

    Miulla ei ole lapsia, mutta seurailen huvikseni ravintoloissa lastenlistojakin. Omasta lapsuudesta muistan sen, miten usein oli vain neljä vaihtoehtoa (aikuisille paljon, paljon enemmän) ja sieltä ehkä yksi just just kelpasi. Nakkeja inhosin, lehtipihvi ei silloin ollut miun juttu enkä kalaa syö, joten aika pieneksi jäi valikoimat. Edelleen kaipaisin huomattavasti lisää kasviksia ja kasvisruokia lastenlistoille. Tai sitten: onko pakko olla erillisiä lastenlistoja? Eikö tavallisista annoksista voisi valmistaa pienempiä versioita pienemmille syöjille?

    • Munkin mielestä tuo olisi hyvä periaate, eli lasten annokset voisivat hyvin olla samoja kuin aikuisten, mutta pienempänä (ja kenties vähemmän mausteisena). Vadelmalevy näyttää tosi ihanalta! <3

    • Jenni sanoo:

      Olen joskus törmännyt ravintoloissa siihen, että annosta ei voida puolittaa! Siis että se on jotenkin vaikeaa ja olemme saaneet lapsille kokonaisen annoksen mutta edullisemmin. En tiedä mistä johtuu kun ei ole ymmärrystä ravintolakeittiöstä.

  • peggy thomas sanoo:

    Mietin usein, kenelle ne lastenlistat oikein tehdään. Lihapullia, nugetit, nakit ym. ja yleensä vielä einesruokana. Pistää kyllä vihaksi. Ihanan raikas ja värikäs menu, innostaa lastakin syömään ja samalla saa positiivisia ruokaelämyksiä.

    • Jenni sanoo:

      Kyllä mä ymmärrän että varmasti moni lapsi tykkää myös nugeteista ja nauravista nakeista. Mutta just se että ravintolassa olisi mahdollisuus vähän kokeilla boxin ulkopuolelta..

  • Olen ihan samaa mieltä siitä, että lasten ruokalistat vaatisivat ravintoloissa hieman viilausta. Uskon, että sen täydellisen lasten ruokalistan tekeminenkin on haastavaa, koska varmasti on myös paljon niitä lapsiperheitä, joissa lapset syövät ravintolassa mielellään ne nauravat nakit ja perunamuusin/ranskalaiset. Meillä on myös välillä tilattu puolitettuja aikuisten aterioita lapsille, koska aikuisten ruokalista on vaan niin paljon herkullisempi.

    • Jenni sanoo:

      Ehkä ratkaisu olisi se että lastenlista voisi kuvastaa enemmän ravintolan ruokafilosofiaa. Uskon että edes hieman poikkeava ruokalista voisi ainakin kaupungeissa olla myyntivaltti ja erottautumiskeino muista ravintoloista. Täällä ensimmäinen asiakas! 😀

  • Hei ihania ideoita, Jenni! Meillä on just tulossa lastenkemut muutaman päivän päästä, ja ainakin Aurinkosalaatti lähtee testiin!

  • Asiaa Jenni! Mulla ei omakohtaista kokemusta lasten ruokkimisesta sen kummemmin vielä ole, mutta siskon lapsien kulinaristista kehityskaarta on tullut seurattua varsin tiiviistikin. Ylpeä olen, kun heistä on kasvanut rohkeita ja uteliaita lapsia, jotka maistavat mieluusti kaikkia munkin kokkailuja (vaikka etukäteen varottaisi, että nyt on sitten kirpeää, tulista tms.). Uskon, että hekin söisivät ravintolassa hyvällä halulla välillä vähän muutakin kuin nauravia nakkeja!

    • Jenni sanoo:

      Siskosi lapsilla on ainakin täti joka on aina valmis kulinaristisiin seikkailuihin 🙂 Vein kerran siskoni tytöt Puttesiin pizzalle ja niissäkin pizzoissa ja erikoisissa täytteissä riitti ihmettelemistä 🙂

  • Saara sanoo:

    Kerrankin lapsille jotain hyvää! Ja hei, mahtava tuo mini”video” vai miksi sitä kutsutaan? Olin just ite suunnitellu, et opettelisin tekemään edes tollasia filmejä :).

    • Jenni sanoo:

      Tuo ”video” on gif-animaatio eli käytännössä vaan näyttää kuvia peräkkäin. Netistä löytyy jos googlaat ”gif maker” 🙂

  • Mun vanhin on jo 14 vuotias ja huomaan kehitystä ravintolakulttuurissa. Enemmän on nykyisin sitä, että annokset saa puolikkaina tai, että lasten lista on muutakin kuin nauravat nakit. Toisaalta oma ravintola makuni on 14 vuodessa kehittynyt huimasti, joten voi olla siitäkin johtuvaa.
    Tunnen oikeasti aina onnistumisen riemua ja ylpeyttä lapsistani niinä hetkinä kun niiden pöytätapoja ja rohkeutta maistaa erilaisia asioita kehutaan. Tuuletaan joka kerta salaa sisään päin.

    • Jenni sanoo:

      Kyllähän 14 vuodessa ravintolat ylipäänsä ovat kehittyneet, lastenlistatkin ehkä vähän siinä sivussa, mutta paljon on työtä jäljellä. Ja totta, oma maku on kyllä vuosien saatossa kehittynyt ja sitä kautta myös ravintolamaku. Se ei tarkoita että yksinkertainen tai edullinen ei voisi olla hyvää. Päinvastoin musta esim. Rosso on kallis laatuunsa nähden 😀

      Ihanan suomalaista, tuuletetaan hiljaa sisäänpäin 🙂 Olen myös superylpeä jos lapset menevät vähän omien mukavuusalueiden ulkopuolelle ja kokeilevat. Ei sitä enempää voisi pyytää!

  • Nanna sanoo:

    Lapset, nuo tulevaisuuden asiakkaat!

    Eikä periksi saa antaa, vaikka en voi kehuakaan lasteni ruokamieltymysten monipuolisuudella. Mutta kyllä ne kehittyy. Paitsi, että toissa päivänä, ruokakiireessä kotona kun lämmitin eilisen hirviwaldorffien kanssa syödyn muusin jämän ja löysin jääkaapista sinne unohtuneen nakkipaketin ja paistoin ne pannulla muusin kylkeen olin hetken maailman paras äiti. Sellasta se on.

  • minni / kokeileva keittiöni sanoo:

    Lastenlistat on kyllä yleensä niin surkeita. Mutta mutta, tarjonta varmasti vastaa kysyntää. Onneksi monesta ravintolasta saa myös normilistalta pienempiä annoksia.

    • Jenni sanoo:

      En suostu uskomaan että kysyntää Suomessa ei olisi rohkeammille lastenlistoille kun ravintolakulttuuri on muuten kehittinyt niin paljon 10 vuodessa. Edes muutamalle poikkeukselle! Pliis! 🙂

  • Minna Vuo-Cho sanoo:

    Toisinaan lasten menu voi olla myös pelastus, kun oikein väsyttää ja ravintolassa mennään muuten vähän erikoisemmalla makumaailmalla, mutta noin yleisesti ottaen olen kanssasi samoilla linjoilla.

    Meillä on aina pitänyt vähintään maistaa kaikkea. Jos ei tykkää, niin sitten ei tarvitse syödä enempää. Nyt nautin katsellessani, miten 14v ja 12v oikeasti myös haluavat maistaa kaikkea erikoista ja vaikka heillä onkin hyvin vahvat käsitykset siitä, mikä on hyvää ja mikä ei, niin sinne hyvä-listalle on vuosien varrella päätynyt aiempia ”kammotuksia”. Lehtikaalikin uppoaa nykyään ihan nätisti. Antaa voimia kuopuksen kanssa kinaamiseen 😉

    • Jenni sanoo:

      Kuulostaa järkevältä eli ei pakoteta mutta kannustetaan maistamaan. Makuaisti kehittyy pitkälle aikuisikään. Itsekin on vielä viime vuosina oppinut arvostamaan joitain lapsuuden inhokkiruokia. Esimerkiksi borschkeittoa 🙂

  • Jenny sanoo:

    Voi kuinka kutkuttava lasten jälkiruoka! Me viemme usein laspet syömään Cafe Picnikkiin. Sieltä saa lasten uuniperuna annoksen jossa on uuniperuna , kurkkua, patonkia, kastiketta ja itse valittu täyte (meillä yleensä kinkku tai lohi). Ainut lasten annos tähän mennessä jonka olen ”kelpuuttanut”. Lapset ovat kovia nirsoilemaan ja siksi annostelenkin kotona usein jokaiselle lapselle lempikasvikset; 4v tykkää raa’asta porkkanasta jota veistelen sitten kirjaimiksi tai muiksi kuvioiksi, 2v tykkää pakasteherneistä, avokadosta, kirsikkatomaateista ja meloneista, niitä meillä on usein. Sitten pyrin lisäämään jotain ennestään tuntematonta. Tänään kesäkurpitsaraastetta (erittäin edullinen ja helppo),toissapäivänä maissia ja viime viikolla tuoretta mangoa (sose kelpaa kyllä…)

    Olen ajatellut myös pyhittää yhden viikon väripäiville; esimerkiksi maanantain väriksi vihreä, jolloin syömme kiiviä, pinaattilettuja , vihreää pastaa , kurkkua, kesäkurpitsaa, pestoa, päärynää, viinirypäleitä ja yrttejä. Tiistaina voi olla pinkki päivä jolloin on lohta, lindströminpihviä, punajuurta, retiisiä, nakkeja/makkaroita esimerkiksi munakkaassa, vadelmia ja

Jätä kommentti