Skip to main content
ruokakuvaus vinkit

KAUPALLINEN YHTEISTYÖ HARTWALL NOVELLE PLUS

Olen itseoppinut valokuvaaja. Oikeastaan minulla ei ole mitään virallista koulutusta mihinkään mitä nykyään teen – älkää kertoko kenellekään. Luovassa työssäni opit on mahdollista saada muutakin kautta, esimerkiksi hakkaamalla päätä seinään, ottamalla satoja tuhansia valokuvia, katsomalla lukemattomia YouTube-klippejä, ahmimalla blogipostauksia ruokakuvauksesta ja kurssien kautta. Ihka ensimmäisen valokuvauskurssini suoritin Työväenopistolla kahdeksan vuotta sitten. Työväenopiston kurssien taso vaihtelee opettajan mukaan ja tämän ensimmäisen kurssin jätin kesken istuttani neljättä iltaa kolmen tunnin kalvosulkeisissa ja kuunnellessani miten studiovalokuvausta ei ainakaan kannata opetella koska se on liian vaikeaa ja kuinka digikamerat ovat saatanasta. Ilmoittauduin Kameraseuran studiokuvauskurssille ja ennen kuin huomasinkaan vietin lukemattomia viikonloppuja pimeässä kellarissa kuvaten julkkiksia silloisen City-lehden kansikuviin. Tätä yhtä poikkeusta lukuunottamatta olen oppinut parhaiten kursseilla ja seuraten muiden valokuvaajien työskentelyä. Tästä syystä halusin itsekin jakaa vuosien varrella kantapään kautta oppimaani muille ruokakuvaus intoilijoille hiljattain järjestetyssä Luova Workshopissa. Kurssin vetivät kanssani The Queen of Delicious Veera ja Viimeistä Murua Myöten Saara, jotka keskittyivät osuuksissaan Instagramin ja Pinterestin ihmeelliseen maailmaan. Luova Workshopin pääyhteistyökumppanina toimi Hartwall Novelle Plus. Osallistujat stailasivat ja kuvasivat aamupäivän aikana mitä kekseliäämpiä mocktaileja Novelle mocktailpöydän antimista. Tänä vuonna tulen myös panostamaan omaan ammatilliseen osaamiseeni ja luovaan valokuvaukseen enemmän kuin koskaan. Kalenterissani ei voi koskaan olla liikaa tilaa valokuvaukselle. Hyvä kun ehdin kotiutua ruokakuvaus- ja stailaus  retriitiltä Kreetalla, niin buukkasin jo lennot syyskuulle Ranskaan omasta mielestäni maailman parhaiden ruokakuvaajien oppiin. Siitä lisää myöhemmin 🙂

ruokakuvaus kurssi

Ruokakuvaus – 5 vinkkiä parempiin ruokakuviin!

Ruokakuvauksessa ei ole yhtä oikeaa tapaa tehdä asioita. Näillä viidellä ruokakuvaus vinkillä yritin hieman avata omaa ajatusketjuani ja käytäntöä kuvieni takana. Paras vinkki vitoseni tulee kuitenkin tässä: oikeastihan mitään sääntöjä ei ole 🙂

Tekniikka – pakollinen paha

Tekniikka on itselleni pakollinen paha. Mutta väitän, että tekninen osaaminen on välttämätöntä hyvän ruokakuvan taustalla. Kun se on hallussa, tekniikan voi melkeinpä unohtaa ja keskittyä kaikkeen kivaan valokuvauskarkkiin! Jos hartiasi lyyhistyvät jo kuulessasi sanan tekniikka, niin minulla on sinulle hyviä uutisia. Kun on tarpeeksi motivaatiota, kuka tahansa voi hankkia riittävän teknisen osaamisen. Valokuvauksen perusteet kursseja on pilvin pimein, ota kameran manuaali kauniiseen käteen tai ammenna tietoutta YouTube videoista.

Pähkinänkuoressa kuva on valotusajan, himmenninaukon ja ISO-herkkyyden kompromissi. Opettele nämä ensitöiksesi:

  • Kuvan valotusta säädetään säätämällä himmenninaukkoa ja valotusaikaa.
    Himmenninaukolla säädetään kuinka paljon valoa pääsee kameran kennolle eli kuvaan valotusajan kestäessä. Suomeksi kuinka isosta rööristä sitä valoa pääsee sisään. Oikean valotuksen lisäksi, himmenaukkoa voi säätää kuvailmaisun takia; himmenninaukko määrää kuvan terävyysalueen. Se osa joka kuvassa näkyy terävänä, on (syvä)terävyysalue. Sitten se epälooginen osuus: mitä pienempi lukema (esim f1.4) sitä suurempi aukko. Suurella aukolla (f1.4 – 3.5) kohteen tausta blurraantuu. Bokeh-efekti toimii kivasti ruokakuvissa, jolloin vain itse ruoka voidaan jättää tarkaksi.
  • Kun ISO-herkkyyttä nostetaan, kuvanlaatu kärsii. Kuvasta tulee rakeisempi, kohina kasvaa ja niistä tulee epätarkkoja. Toisaalta ISO-herkkyyttä nostamalla voidaan kuvata pienempää aukkoa ja/tai lyhyempää valotusaikaa.
  • Oikea valkotasapaino eli kuvan ’sävy’ on yksi tärkeimmistä yksittäisistä asioista kuvan onnistumisen kannalta. Valoa on eri väristä. Ulkoalta tuleva valo sinertää, sisävalo kellertää. Haluamme että valkoinen on valkoista. Kuvaa vain yhdenvärisessä valossa. Työhuoneella räpsäytän aina kaikki valaisimet pois päältä aloittaessani kuvaamisen luonnonvalossa. Tällöin kamera osaa arvata oikean valkotasapainon kohtuullisen hyvin valkotasapainon automaattiasetuksella (auto WB). Valkotasapainoa voi säätää vielä jälkikäteen kuvankäsittelyssä.

Valokuvauksen yhtään vakavammin ottaville suosittelen hankkimaan vähintään kompaktin järjestelmäkameran. Kännykälläkin pärjää tiettyyn pisteeseen asti, mutta vielä tällä hetkellä koen kännykkäkameran optiikan riittämättömäksi. Kameran runkoa enemmän kiinnittäisin huomiota objektiivin valintaan. Panostaisin valovoimaiseen linssiin, jossa aukko on suurimmillaan esimerkiksi f1.4 tai f1.8. Nyrkkisääntönä mitä valovoimaisempi objektiivi, sitä kalliimpi. Mutta Suomen olosuhteissa pienikin lisäys valovoimassa saattaa nousta arvoon mittaamattomaan. Hämärään vuodenaikaan kuvaan paljon jalustan varassa. Suosittelen hankkimaan jalustan, jossa keskiputken saa poikittain. Erittäin kätevä kuvatessa ruokaa ylhäältäpäin jalustan varassa.

Oma kalusto:
runko Canon 5 D Mark II
Eniten käyttämäni objektiivit: zoomilinssi 24-70 mm f2.8, kiinteä polttovälinen 100 mm f2.8 ja 50 mm f1.4
Kuvankäsittelyohjelmat: Lightroom, Photoshop ja kännykkäkuviin VSCOcam applikaatio.

ruokakuvaus kurssi

Kuvailmaisu – mikä on sinun tarinasi?

Nyt kun tekniikka on hanskassa, mieti mitä haluat kertoa kuvillasi. Kuvailmaisuun vaikuttaa toki kuvien käyttötarkoitus, mutta lähtisin tarkastelemaan aihetta sisältä päin. Oman kuvailmaisun löytämiseen ei ole yhtä oikeaa vastausta ja sen voi ainoastaan itse oivaltaa. Koen että oma kuvailmaisuni on jatkuvasti joko hakusessa tai muutoksessa. Valokuvaus on minulle kuin hiekkalaatikko, jossa voin vapaasti hullutella. Kyllästyn myös nopeasti. En usko että tulen ikinä löytämään yhtä kuvatyyliä ja pysymään siinä. Muutos onkin ehkä osa omaa tarinaani. Olen onnistunut poimimaan muutamia sanoja jotka voisivat kuvata omaa kuvailmaisuani ja mitä haluan kuvillani kertoa: herkullisuus, inspiraatio, kiireetön tunnelma ja helppoja reseptejä hyvistä raaka-aineista. Haluaisin tulevaisuudessa ilmaista kuvissani enemmän luonnon läheisyyttä, raaka-aineiden kunnioitusta ja suomalaisuutta. Käytännössä siis asioita jotka ovat minulle syystä tai toisesta tärkeitä, omakohtaisia, läheisiä ja inspiroivia.

On myös hyvä pohtia pitääkö ruokakuvien olla totuudenmukaisia. Tämäkin asia on täysin itse päätettävissä ja se mikä sopii minulle, ei varmasti sovi kaikille. Olen vasta hiljattain alkanut olla täysin sinut sen kanssa, että rakennan ruokafantasiakuvia. Kuvani kertovat pääni sisäistä tarinaa eikä niillä ole mitään tekemistä useinkaan yhteyttä meidän perheen arkeen. Ja mielestäni se on ok. Jaan kuvia ja tunnelmia, jotka inspiroivat minua ja toivottavasti muitakin – enkä edes pysty pakottamaan itseäni mihinkään muuhun muottiin. Se mikä joskus alkoi makaronilaatikon kuvaamisesta on kymmenessä vuodessa muuttunut kanavaksi itseilmaisulle ja luovuudelle. Välillä annan mielikuvituksen lähteä kunnolla lapasesta ja taas jaksaa kuvata niitä makaronilaatikkojakin.

Tasaisin väliajoin myös analysoin muiden ja omia kuviani; mistä pidän, mistä en pidä ja mitä tehdä jotta kuvani olisivat sellaisia kuin näen ne sieluni silmin. Diipadaapasta konkretiaan! Kun tiedät mitä haluat kuvillasi ilmaista, seuraavilla asioilla voit vaikuttaa lopputulokseen: kuvan teema, tunnelma ja valo, food design ja reseptiikka, kuvan kompositio ja kuvausrekvisiitta.

ruokakuvaus kurssi

Tunnelma ja valo

Kuvaan kaikki ruokakuvani pääasiallisesti luonnonvalossa. Luonnonvalo on ilmaista, sitä on lähes aina saatavilla ja se piirtää mielestäni ruokaa kauniisti. Synkkiä vuodenaikoja ja koko päivän kestäviä asiakasprojekteja varten olen hankkinut lisäksi luonnonvalolampun. Rohkaisen hyödyntämään vallitsevan valon sen sijaan että tappelisi sitä vastaan. Hyvänä esimerkkinä toimii vaikka joulukuussa kuvaamani chai-kaakao postaus. Moody dark photography onkin yksi inspiroivimmista kuvaustyyleistä ja olen vastikään oppinut arvostamaan pohjoisen maailman kolkkamme synkkää valoa ja tunnelmaa.

Kuvausvalo tulisikin valita halutun tunnelman mukaan tai tunnelma valita vallitsevan valon mukaan. Tässä kuitenkin muutama pikavinkit millaiset valaisuolosuhteet koen itse parhaimmiksi ruokakuvauksessa. Suosin pehmeää valoa ns. kovan valon sijaan. Pehmeä valo on epäsuoraa valoa, esimerkiksi kotioloissa ikkunasta epäsuorasti tuleva valo. Valo pehmenee entisestään mitä kauemmaksi valonlähteestä siirrytään. Suora auringonvalo tekee varjoista liian kovia ja mustia. Valolla tulisi myös olla suunta. Parhaiten mielestäni toimii sivulta tuleva valo. Tämän ongelman kanssa taistelen työhuoneellani, jossa valoa tulvii isoista ikkunoista monesta eri suunnasta ja kuvat jäävät helposti liian latteiksi.

ruokakuvaus kurssi

Valoa voi myös muokata. Pehmennä ikkunasta tulevaa valoa esimerkiksi valkoisella harsolla tai rajaa valoa verhoilla tai sälekaihtimilla. Voit myös heijastaa valoa takaisin päin varjoihin esimerkiksi valkoisella kapalevyllä tai vastaavasti ”imeä” valoa varjoista mustalla kapalevyllä. Hätätapauksessa mikä tahansa aanelonen käy. Joskus tasaisesti kuvaan tuleva valo voi näyttää tylsältä ja studiomaiselta, jolloin saatan lisätä kuvaan hienovaraisia varjoja asettelemalla valon eteen kuvan reunoille vaikka kasveja tai mitä tahansa käteen osuvia puteleita. Varo ylivaloittamasta kuvaa niin että se palaa puhki. Otatko kuvasi JPG vai RAW-tiedostoina? RAW-tiedostot vievät enemmän tilaa kovalevyltä, mutta ne säilyttävät kuvassa enemmän informaatiota ja voit säätää kuvan valotusta kuvankäsittelyssä huomattavasti enemmän säilyttäen kuvanlaadun.

ruokakuvaus kurssi

Food design – se ruoka!

Älä hämäänny liikaa kaikesta oheiskrääsästä. Paras ruokastailausvinkkini on keskittyä ensisijaisesti siihen ruokaan jota ollaan kuvaamassa. Varsinaista ruoka-annosta tai raaka-aineita tukemaan voidaan tuoda muuta rekvisiittaa – jos se edes on tarpeen. Kuvan rakentaminen alkaa jo suunnittelupöydällä. Käytän paljonkin aikaa varsinaisen reseptin suunnitteluun  ja kuvan visualisointiin jo ennen kuin pääsen edes ruokakauppaan asti. Nykyään reseptien työstäminen tulee luonnostaan takaraivossa, ilman että jokaista yksityiskohtaa tarvitsee miettiä aktiivisesti. Alla listattuna asioita joita saatan huomioida reseptin ja kuvien suunnittelussa:

Mitä söin tänään!
Inspiraatio – mikä inspiroi minua juuri nyt
Teema / kuvan tunnelma
Juhlapäivät
Sesonki ja sesonkikasvikset
Yleisö (kotiin ja blogiin vai asiakkaalle)
Ruokatrendit
Raaka-aineet – mitä raaka-aineita on saatavilla
Pakkausdesign – onko pakkaus kuvauksellinen
Valmistusastia – kuvataanko ruoka valmistusastiassa
Valmistusvälineet – kuvataanko valmistuskuvia
Miten syödään – miten vaikuttaa kuvausrekvisiittaan
Miten kuvataan – vältetään perinteisiä lautasannoksia
Makuparit
Värit, kontrastit
Reseptin raaka-aineet näkyviin kuvaan
Olemassaolevien omien reseptien hyödyntäminen reseptin pohjana
Maku – viimeisenä olisi tietty ihan jees että se maistuisi hyvälle

ruokakuvaus kurssi

ruokakuvaus kurssi

Kuvan rakentaminen – kompositio ja kuvausrekvisiitta

Kun tekniikka, valaisu ja resepti on mietitty, on aika rakentaa itse kuva. Viimeistään tässä vaiheessa pitäisi päättää millaista tunnelmaa ja tyyliä ollaan hakemassa, mitä kuvataan, millä alustalla, mistä astiasta, otetaanko valmistuskuvia, raaka-ainekuvia ja/vai reseptikuvia ja onko kuvissa ihminen. Ruoka valmistellaan loppuun ja tuodaan kuvaan viimeisenä vasta kun kaikki muu on valmista. Kuvaustilanteessa minulla on aina lähellä myös tarvikkeet joita tarvitsen loppusilausta varten; esimerkiksi mustapippuria, sormisuolaa, öljyä tai tuoreita yrttejä.

ruokakuvaus kurssi

Ottaako kuva päältä vai sivusta? Hyvä nyrkkisääntö on, että jos ruoka on lättänä kuvaa ylhäältä. Jos taas kuvauskohde on korkea, esimerkiksi mocktail-lasi tai pannukakkupino, kuvaa sivusta tai 45 asteen kulmasta. Entä vaaka vai pystykuva? Suosin itse pystykuvia, mutta otan myös ”pakollisen” vaakakuvan blogipostausten ensimmäiseksi kuvaksi. Kuvaan voi saada mielenkiintoa tuomalla kuvaan kaksi tai kolme kuvauskohdetta yhden sijaan, esimerkiksi mocktaillaseja. Pidän myös kuvista jotka tuntuvat jatkuvan kuvan ulkopuolelle eli kaiken ei tarvitse mahtua kuvaan kokonaisena vaan osa elementeistä voi leikkautua kuvan ulkopuolelle. Joskus tekee hyvää antaa kuvan hengittää, ei joka kohtaa tarvitse täyttää. Kiinnitä huomiota myös taustaan. Tuoli, ihminen, raaka-aineita tai vaikka vaasi taustalla tuovat myös syvyyttä ja jatkuvuutta kuvaan. Kuvan tulisi olla jollain tavalla tasapainossa ja liikettä ja linjoja tapahtua eri suuntiin. Komposition löytäminen voi ottaa aikaa. Voit kokeilla ns. kultaista leikkausta, mutta usein yllättäväkin sommitelma voi toimia. Kokeile rohkeasti! Kuvankäsittely on oleellinen osa kuvausprosessiani, mutta siitä riittääkin asiaa jo toisen postauksen verran. Kommenttiboxiin voi myös jättää kysymyksiä, jos ja kun ihan kaikkea en tähän kilometripostaukseen saanut mahtumaan 🙂

ruokakuvaus kurssi ruokakuvaus kurssi

 

Liemessä? Päivittäistä vertaistukea
Instagram @liemessa
Facebook.com/liemessa

Liemessä? Päivittäistä vertaistukea
Instagram @liemessa
Facebook.com/liemessa

18 Kommenttia

  • Nanna sanoo:

    Jaettu tieto, yhteinen ilo! Kiitos Jennuska!

    • Jenni sanoo:

      Just näin! Olisi vaan niin kauhiasti asiaa että ehkä tälläisiä pitäisi tehdä ihan pikkasen useammin 🙂

  • Kiitos mielenkiintoisesta postauksesta Jenni. Odotan aivan innoissani ensimmäistä kuvauskurssia, jonka Frida meille pitää ensi maanantaina. Mä en oikeasti tajuu mitään kamerasta, jolla kuvaan, en osaa säätää mitään, valotus yms on ihan hepreaa, joten automaatilla vedän eteenpäin, mutta toivon että kurssi avaa mulle edes hiukan noista hienouksista, tosin kamerani valotus on erittäin rajallinen, mutta täytyy vaan vielä säästää ja toivoa lottovoittoa paremman saamiseksi. Upea on varmasti ollut Kreetan matkanne, ainakin kuvat sen kertovat <3. Ihan parasta kevään jatkoa ja intoa kokkailuihin sekä niihin kuviin.

    • Jenni sanoo:

      Kurssit on (yleensä) ihan parhaita! Kursseilla saa lisää tsemppiä siihen itseopiskeluunkin. Kannustan unohtamaan automaatin kurssin jälkeen ja ”väkisin” opettelemaan automaatilla. Jossain vaiheessa sekin alkaa varmasti sujua 🙂 Kivaa kurssia sinulle ja aurinkoista ja inspiroivaa kevättä!

  • Laura sanoo:

    Ah, tästä oli paljon inspiraatiota itselleni!!! Kiitos siis 🙂

  • hei mahtavaa, kiitos tästä! pitäisi varmasti itsekin osallistua jollekin kurssille tulevaisuudessa, ettei tarvisi vaan hakata päätään seinään. 😉 hyviä vinkkejä!

    • Jenni sanoo:

      Ollos hyvä! Ehdottomasti suosittelen välillä kursseja – ne aina pistävät vähän ajatuksia liikkeelle, vievät omaa valokuvausta eteenpäin ja vähintäänkin kursseilla tapaa muita ruoasta ja valokuvauksesta kiinnostuneita 🙂

  • Heini sanoo:

    Hei jee! Kiitos loistavasta sisällöstä ja vinkeistä! Laitan sun postauksen jakoon omassa kanavassa myös ?

  • Emilia sanoo:

    Tämähän oli laadukas pikakurssi ruokakuvauksen saloihin?, kiiitos tästä!!!

  • Osku sanoo:

    Kaikella ystävyydellä, ihan tolkuttoman tylsä juttu.
    Oletko tosissasi ? Syötkö yleensäkään ruokaa ? Vai kuvaatko vain sitä ?
    Sain vinkin ystävältäni ja olet ilmeisesti todellakin niin irtaantunut todellisuudesta, etten voi ymmärtää, miten kaltaisillasi on seuraajia. Tämäkö on mielestäsi ruokajournalismia ?
    Voi luoja.

  • Kaikella ystävyydellä, harvinaisen tylsä ja nuiva kommentti. Vastaan silti.

    Jos jutun lukee kokonaisuudessaan niin siitäkin selviää että kyllä, ruokakuvaus on minulla lähtenyt pahasti lapasesta eikä ruokakuvilla ole välttämättä kosketuspintaa meidän perheen arkeen. Tarinat taustalla ovat kyllä aitoja ja kyllä, syön mitä kuvaan tai kuvaan mitä syön. Ruoka ja syöminen on parhaita asioita elämässä! Maailma on täynnä ruokajuttuja, mutta uskoisin että mua ja lukijoita yhdistää positiivinen elämänasenne. Kannattaa kokeilla, saatat yllättyä.

  • Beachhousekitchen/Heli sanoo:

    Ihan loistava tietopaketti & tiivistelmä, tallennettu myös myöhempiin tutkailuihin : ) Tämä pitäisi jokaisella aloittelevallakin bloggaajalla olla oppaana! Itsellä ongelmana ruokakuvissa erityisesti se sinisyys, kun kuvaan pääosin ulkona tai luonnonvalossa. Osaatko antaa näppärää vinkkiä lighttroomin säädöissä, joissa sitä sinisyyttä saisi pois?

    Aurinkoa viikonloppuusi & herkkuhetkiä!

  • Mallaspulla sanoo:

    Päässä (ja kamerassa) on surissut kurssin jälkeen niin paljon! Sain tosi paljon uusia ideoita, inspiraatiota ja uskallusta kuvata omia kokkailujani. Välillä onnistuu paremmin ja sitten menee taas kunnolla metsän puolelle 😀 Kiinnostavaa tämä vaan on, ei siitä pääse mihinkään. Kiitos siis sinulle, kun järjestit kauan kaipaamani kurssin ja olet niin mainio tyyppi!

  • Kermaruusu sanoo:

    Kiitos tästä hyvästä postauksesta! <3 Tästä nappaan useamman vinkin mukaani omiin kuviini. ?

  • Kiitos! Palaan tähän jo kolmatta kertaa, koska asiaa on niin paljon ja välillä pitää sulatella. Kauas on pitkä matka ja ruokakuvauksen suhteen tuntuu joskus lannistavan pitkältä. Sain tästä uutta inspiraatiota ja ehkä saan ruoan laiton ja nälän väliin puristettua uusia konsteja :). Niin kuin vaikka tuon etukäteissuunnittelun :).

Jätä kommentti