Skip to main content

Punajuurikeitto I Punajuuri I Homejuusto I Keitto I Resepti I Ohje I Sesonkiruoka I Jouluruoka I Beetroot soup I Ruokakuvaus I Valokuvaus I Food photography

En jaksa ottaa kantaa kuuluuko ananas pizzaan (okei kinkku-ananas-homejuustopizza nam) tai blogistanian kuohuntaan onko blogisisällöistä tullut kädenlämpöistä kylpyvettä. En kertakaikkiaan jaksa stressata jatkuvasti onko näppäimistöstäni lähtevä teksti oivaltavaa, nasevaa, kantaaottavaa, hauskaa tai timanttista. Tänä syksynä haluan, että tämä blogi on  kuin lämpöinen viltti johon kääriytyä kun ulkona ja pään sisällä tuiskuaa. Kuluva syksy on ollut rankka. Vaikka työn ja kirjan tekeminen on ollut itsessään mielekästä, niin se on ottanut voimille. Vapaapäiviä ei ole kertynyt ja kun molempien vanhempien tiukkaan työrupeamaan yhdistetään lasten tarhan- ja koulunaloitus muusta arjen pyörityksestä puhumattakaan niin soppa on valmis.

Punajuurikeitto I Punajuuri I Homejuusto I Keitto I Resepti I Ohje I Sesonkiruoka I Jouluruoka I Beetroot soup I Ruokakuvaus I Valokuvaus I Food photography

Minulla on tapana hokea mantraa ”ensi viikolla helpottaa”, vaikka tiedän jo että ei se koskaan helpota. Tänä syksynä ruoskin itseäni eteenpäin kirjan materiaalien toimitukseen asti, jonka jälkeen totesin, että loppuvuoden on pakko näyttää ihan joltain muulta. Niinpä tein näin yrittäjän näkökulmasta radikaalin ratkaisun ja suljin myynnin tältä vuodelta. Toki jonossa on mukavasti jo sovittuja töitä, jotka haluan tehdä huolella ja ajan kanssa. Uusien työtarjousten kanssa katse siirtyy jo ensi vuoteen. Käytännössä se tarkoittaa että jään noin 20 000 euroa vajaaksi vuoden alussa itselleni ja yritykselleni asettamastani myyntitavoitteesta. Vuoden bruttopalkassa se tarkoittaa noin 10 000 euron vajausta. Toisaalta, vuoden alussa en vielä tiennyt että tulen käyttämään useamman työkuukauden kirjan kirjoittamiseen ja kuvaamiseen, joten tavoitekaan ei liene enää ollut realistinen. Meitä on kuitenkin taloudessa kaksi työssäkäyvää ihmistä ja säästöjä, joten talouden vuoksi ei tarvitse olla huolissaan. Korjausliikkeenä päätimme säästää skippaamalla yleensä ulkomaille suuntautuneen joululomamatkan. Mutta lapsilla on vain yksi äiti, eikä mikään raha maailmassa voi korvata heidän kanssa menetettyä aikaa tai stressiä, joka niin helposti kaatuu koko perheen niskaan.

Tämä homejuusto-punajuurikeitto on juuri sellaista villasukka ja vilttiin käpertymis osastoa, josta toivottavasti sinullekin tulee lämmin olo. Sain Tuoreverkolta satsin Suvituore kasvissosepötköjä, joihin voi törmätä kaupan heviosastolla. Tuoreverkko myy neljänkymmenen suomalaisen viljelijän kasviksia ja sosetuotteita kaupoille. Punajuuri-perunasosepötkö osoittautui erikäteväksi, kun valmistin punajuurikeiton lapset apunani. Siinäkin oli ihan tarpeeksi jännitystä elämään: taapero päätti auttaa nuolemalla homejuustokönttiä ja toinen leikkaamalla punajuurisosepötköä auki puutasolla…

Homejuusto-punajuurikeitto resepti

8 hlö

1 sipuli pienittynä
3 valkosipulinkynttä pienittynä
2 rkl oliiviöljyä
500 g punajuuria
500 g perunaa
(tai 2 pötköä / 1 kg Suvituore punajuuri-perunasosetta*pötköt saatu)
1 l kasvislientä
200 homejuustoa
3 dl kuohukermaa
nippu tuoretta timjamia silputtuna
suolaa
pippuria

Kuullota sipuli ja valkosipulit öljyssä kattilassa. Lisää kasvisliemi. Lisää kuoritut ja pilkotut punajuuret ja perunat ja keitä noin 30 minuuttia. Jos käytät valmista punajuuri-perunasosetta 5 minuutin keittoaika riittää. Lisää kerma ja homejuusto. Keitä kunnes juusto on sulanut. Mausta. Soseuta sauvasekoittimella.

Liemessä? Päivittäistä vertaistukea
Instagram @liemessa
Facebook.com/liemessa
UUTTA! Nordic vibes @nordicfoodtales

Liemessä? Päivittäistä vertaistukea
Instagram @liemessa
Facebook.com/liemessa

6 Kommenttia

  • Vitsit mikä avaus.

    Mua naurattaa kuinka tämä mun kylpyvesi-vertaus on levinnyt näin laajalle, hah! Toivon mukaan kukaan ei oikeasti luule että viittaan tekstissäni johonkin tiettyyn blogiin ja tekijään, sillä niinhän asia ei ole. Ilmapiiriä on hyvä välillä tuulettaa, ja olen iloinen kaikesta käydystä keskustelusta. Keskustelu pistää katsomaan omaakin tekemistä eri vinkkelistä.

    Tämä teksti on kaukana mistään kädenlämpöiseksi luokiteltavasta. Pisteet omien rajojen tunnistamisesta ja niiden pitämisestä!

    • Jenni sanoo:

      Se vertaus oli terävästä kynästä! 😀 Tätä postausta kirjoittaessani tuijotin ensin tunnin tyhjää ruutua. Tuntui että en pystynyt kirjoittamaan mitään – paitsi sen mitä oikeasti mietin juuri siinä hetkessä. Näin yrittäjänä omista rajoista on pakko pitää kiinni, muuten homma loppuu lyhyeen kun ei oikein sijaistakaan voi palkata 🙂 Ja tärkeää on tietysti myös, että työ pysyy mielekkäänä – varsinkin kun se on myös rakas harrastus.

  • Mä kommentoin Jennille juuri ihan samaa FB:n puolella. Tämä teksti oli todella kiinnostava, koska siinä puhutaan a.) homejuustosta ja b.) yrittäjän arjesta. Mä luen mielelläni juttuja molemmista, etenkin jälkimmäisestä, koska saan siitä valtavasti vertaistukea. On ollut kiva seurata vierestä, miten Jennin ura on kehittynyt, ja että ihan samojen jaksamisongelmien kanssa tässä painiskellaan.

    Mutta eiks se oo niin, että jokaisen ”timagisen bloggaajan” pitää kehittää nykyään joku oma juttu. Hanna Gullichsen on ikuisesti avokadopasta-Hanna, Sivumaun Jani peltilihapiirakka-Jani, Henri Alén Mutti-Henkka. Laura, sä olet nyt kylpyvesi-Laura. 😀

    Olen itse todella pettynyt, kun taannoinen Spedeen liittyvä bloggaukseni ei kasvanut viraalihitiksi, sillä olisin mieluusti Spede-Janica.

    • Jenni sanoo:

      Kiitos Janica kun tulit vielä bloginkin puolelle kommentoimaan! Mulla riittäisin kyllä paljon enemmänkin juttua yrittäjyydestä, mutta en halua että se haukkaa isoa osaa blogista. Kun pyörittelee päivät pitkät jo yrittäjyyteen liittyviä asioita, niin täällä blogin puolella haluaa sitten ehkä keskittyä enemmän muihin inspiroiviin juttuihin eli lähinnä ruokaan. Yrittäjyys on tietysti niin iso osa omaa elämää ja aihe varmasti myös kiinnostaa monia, joten välillä näitäkin asioita on luonnollista puida jossain määrin reseptien lomassa 🙂 Siis mä oon kans pettynyt, että en voi kutsua sua Spedeksi! 😀

  • Rouva Tiainen sanoo:

    Moi, huikea reseptilöytö ja juuri oikeaan aikaan. Täällä ilmat alkavat kylmenemään ja teetä ja hyvää keittoa kuluu (se lämmittävä ihana viltti). Jääkaapissa lojuvat punajuuret ja tänään mukaani tempaistu homejuusto tapaavat huomisiltana. Täytyy varmaan lahjoa lapset jollakin..

Jätä kommentti