JUUSTOINEN KANA-PEKONI KÄÄRÖ

5
FacebookTwitter
Uunivuoassa tapitti kolme mättökääröä suoraan silmiin kuin vastasyntyneet synnytysosastolla ikään ja pekonin tuoksu tunkeutui sieraimiimme seireenin lailla. Eilen illalla dietti ei tuntunut kovin ankaralta kun pistelimme poskeen nämä kolmoset. Juustoisten kana-pekoni kääröjen reseptin bongasimme karppaus.info-sivuilta. Valmistusaika 1 h ja annos on kahdelle.

3 kpl naturel kanafileitä
6 pekonisiivua
1/2 pkt Koskenlaskija-juustoa (kantarelli)

Emme omista varsinaista lihanuijaa, joten Joni tempaisi kirveen ja mäiski lihat tylpällä päällä käärittävän ohuiksi. Kelmu tietysti välissä. Ensimmäinen kerta muuten kun sillekin tuli käyttöä 😀 Keskelle siivu Koskenlaskijaa ja liha rullalle. Tässä vaiheessa on hyvä tökkäistä ensimmäinen cocktailtikku jotta käärö pysyy kasassa. Päälle kieputetaan pari pekonisiivua mahdollisimman peittävästi ja paketti viimeistellään toisella tikulla. Me emme sulkeneet käärön päitä tarpeeksi tiiviisti ja juusto pääsi valumaan ulos. Kanat 175 asteiseen uuniin 40 minuutiksi. Loppuajan uunin voi säätää grillimoudille jotta pekoni olisi rapsakkaa. Alkuperäinen ohje neuvoi paistoajaksi 50 minuuttia ja kanat kuivahtivat ikävästi. Tästä syystä 40 min voisi olla lähempänä totuutta. Aah..on tämä diettailu sitten rankkaa. Mitenköhän tästä selviää hengissä 😉

————————————————————————-

”Vähähiilihydraattisen ruokavalion kuudes päivä menossa. Lauantai uhkaa mennä plörinäksi ruokavalion suhteen (synttärikakkupöydästä kaahataan suoraan ravintolaan illalliselle), joten katsottiin jo tänä aamuna mitä muutoksia tämä ruokavalio on aiheuttanut. Vähähiilihydraattiselle dieetille ominaista on raju painonpudotus heti alussa kun nesteet lähtevät liikkeelle. Varsinaista rasvanpolttoa tuskin vielä 6 päivässä ehtii tapahtua. Meillä 2 viikon tavoite oli saada Joni kisapainoon painikisoja varten eli 3 kilon painonpudotus. Jonilta oli hävinnyt jopa 4 kiloa alle viikossa joten loppuajan täytyy pitää huolta että tulee syötyä hyvin ettei paino tipu enempää. Minulta oli hävinnyt 1 kilo. Kilot tulevat kyllä heti takaisin kun nesteet tasautuvat palatessamme normaaliin ruokavalioon eli reilun viikon päästä.”
– Jenni

jaa jos tykkäsit
FacebookTwitter

”TAISTELEE ETANAPANNUJEN KANSSA” FINAALI

FacebookTwitter
Haaaaaaal-le-luja, halleluja, halleluja! Etanapannut kärsivät tällä erää karvaisen tappion kun Jenni äkkäsi Fredan ja Bulevardin kulmassa Chez Marius – kokkipuodin. Oli niitä väijyttykin: Stockmannilta, Anttilasta, Dublinista, Tukholmasta, Kokkipuodista…Etanaepisodin päälle laskeutuu siis rauha, mutta vain hetkeksi. Heti kunhan Jonin kisat ovat ohi tehdään viimeisen päälle etanapannuja ja patonkia. Nippelitiedot: Ruotsalaiset etanapannut á 6,5 €, Chez Marius ( Fredrikinkatu 26, Helsinki)Räävimme viimeiset 4 pannua, mutta kuuluvat kuulemma valikoimaan joten lisää tulossa. Uusi ihanan keväinen (kyllä, joka keväinen sisustushurahdus nostaa jo päätään) kaitaliina Hemtexiltä 9,90 €.
jaa jos tykkäsit
FacebookTwitter

VIIMEINEN ILLALLINEN DUBLINISSA

FacebookTwitter
LUIGI MALONES & VENUR
Mikä? Paikallinen illallisravintola
Missä? 5-6 Cecilia street, Dublinin Temple Bar alue
Pääseekö? Täyttä on, pöytävarauksella viimeistään edellisenä päivänä
Kuka? Turisteja ja muuten paremmin iltaa viettäviä
Apua! Mitä päälle? Vähän parempaa

Emme pyörineet Dublinissa paljonkaan hienoissa ravintoloissa, joten viimeinen illallinen varattiin vähän kivempaan paikkaan. Tilasimme juomiksi lasillisen viiniä Jennille ja tuopposen olutta Jonille. Tiukka valinta palkittujen ribsien, lampaanvartaitten ja tofufajitasten välillä päätyi kahteen viimeiseen, kun viereiseen pöytään kannettiin lammasvartaat jotka tarjoiltiin hauskasti annoksen päällä roikkuen. Palkitut ribsit toki houkuttelivat mutta rekkamiesruokaa oli jo syöty lounaaksi joten kyytipojaksi otettiin vähän kevyempiä tofufajitaksia. Sovimme että annokset laitetaan splittiin niin mistään ei jäisi paitsi. Ikävä kyllä raskas lounas kostautui eikä Jenni voinut pahan olonsa takia osallistua lainkaan illallisen tuhoamiseen jäävettä lukuunottamatta, joten Jonille koitui miehekäs urakka selviytyä yksin kahdesta annoksesta viinin ja oluen kera, ja vieläpä ennätysaikaan, sillä viimeisen avoinna olevan apteekin sulkeutumiseen oli vain kolme varttia aikaa. Well I don’t mind if I do!

Lihavartaat tarjoiltiin raikkaan salaatin ja valkosipulisen tsatsikin kanssa. Vartaassa oli grillattua lampaanfilettä, chorizo makkaraa, paprikaa, marinoitua valkosipulia ja herkkusientä.Näitä tiputeltiin lautaselle ja dippailtiin ehkä hieman liiankin vahvasti valkosipuliseen tsatsikiin. Vartaat olivat aivan loistavat, liha pehmeää ja suussasulavaa, chorizo mukava makulisä ja kasvikset maukkaita. Annoksen päällä roikkuvat vartaat olivat hauskan näköiset, joskin nenää viistävät lihat vaativat totuttelua.

Fajitakset tulivat räiskyvän kuuman parilan päältä ja sisälsi tofua, kikherneitä, paprikaa, herneenversoja ja sipulia. Lisukelautasella oli pieni annos salsan tapaista, kermaviilikastiketta, juustoraastetta jne. Fajitasten kanssa harvemmin menee mönkään missään eikä tämäkään annos pettänyt. Hyvät mätöt eikä hintakaan päätä huimannut; juomat ja päät kahdelta hengeltä 50.30 €. Hintansa väärti!

jaa jos tykkäsit
FacebookTwitter

TOMAATTINEN JAUHELIHAKEITTO

6
FacebookTwitter

Tulinen tomaattipohjainen jauhelihakeitto maistuu näin paukkupakkasilla. Keitto on muuten aika perus jauhelihakeitto, paitsi että peruna on jätetty kokonaan pois ja korvattu erilaisilla kasviksilla. Annoksesta tuli taas vähän liiankin iso. Tuosta setistä syönee 4-6 perheenjäsentä ja valmistusaika 30 min.

400 g paistijauhelihaa (10 %)
1/2 sipuli
1 tlk tomaattimurskaa
1 pussi keittojuureksia
100 g vihannessekoitusta (porkkana, parsa, kukkakaali)
100 g purjoviipaleita
1 dl ruokakermaa (15 %)
1 l vettä
1 lihaliemikuutio

Mausteet: suola, pippuri, chili, cayanne, curry, oregano, paprika

Paista jauheliha ja sipuli pannulla. Lihan voi maustaa tuliseksi chilillä ja cayannella. Kasvikset keitetään isossa kattilassa lihaliemessä. Joukkoon lisätään tomaattimurska ja jauhelihat. Anna hautua hetki. Vasta lopuksi joukkoon lorautetaan ruokakerma. Tässä kohtaa jokin meni meillä hieman pieleen: ruokakerma pääsi kiehahtamaan aika riehakkaasti ja keitosta tuli jotenkin sameaa ja rakeista. Pakko myöntää jäimme kaipaamaan ruisleipää ja maitolasillista seuraksi…

———————————————————————–

”Nyt on jo muutamia kiusauksiakin ollut matkan varrella. Tosiaan tänään toimiston keittiössä kuumotti pussillinen berliininmunkkeja. Ai että kun ne olisivat maistuneet! Vaihtoehtoisesti kävin hakemassa mukaan salaattia ja aasialaisittain tulisesti maustettuja lihoja Manhattan Delin buffasta, kauppakeskus Forumin alakerrasta. Muuten hyvä olo. Joskus hiilariton ruokavalio saattaa aiheuttaa heikkoa oloa ensimmäisinä päivinä, mutta tällä kertaa ei ole ollut mitään onkelmaa.” – Jenni

jaa jos tykkäsit
FacebookTwitter