Ala-asteen toisella luokalla muutimme perheeni kanssa Nummelasta Lohjalle. Samalla koulu meni tietysti vaihtoon. Karttakepillä pöytään iskenyt ensimmäisen luokan opettajani sanoi äidilleni jotain, mitä kenenkään äidin, saati lapsen, ei pitäisi kuulla: tyttärenne ei tule pärjäämään elämässä. Liian ujo. Kouluretkelläkin hannasi ja ei suostunut menemään koulubussin kyytiin, joka olisi vienyt katsomaan selkeästi aivan liian pelottavaa näytelmää Pekka ja susi. Äiti oli soitettu kesken työpäivän hätiin noukkimaan tyttönsä kotiin.