SOMELOMA – THE RESULTS!

Someloma

Takaisin linjoilla! Pitkän koronakevään jälkeen tarvitsin kunnon hengähdystauon, enkä varmasti ollut ainoa? Heinäkuun alussa suljin läppärin kannen ja Liemessä Instagramin. Tarkoitus oli pysyä täydessä somepimennossa kaksi viikkoa. Pari ensimmäistä päivää käsi meinasi väkisinkin hakeutua puhelimelle kun tuli hetkeksi tylsää, mutta sain pidettyä näppini kurissa. Rehellisyyden nimissä piipahdin Facebookissa muutamaan otteeseen asuinalueemme paikallisryhmässä epätoivotarkistamassa josko sinne olisi tullut ilmoituksia myytävistä asunnoista. Etusivun uutisvirrassa jatkui sama valitusvirsi ja random päivitykset kuin ennenkin ja täppäsin sen nopeasti kiinni.

Someloma

Someloman sijaistoimintoja

Yllättävän kivuttomasti sitä tottui somettomaan elämään. Tuntui ihanalta vain olla: nauttia kesäpäivistä ja olla täysin läsnä lapsille, Nirsolle ja itselleen ilman somettamista. Somettomuus vapautti aikaani ja alussa aloin mennä aikaisemmin nukkumaan. Urheileminen lisääntyi. Parin viikon kuluttua hyvän yön uniin tuli korjausliike ja Netflix bingetimme iltaisin Better Call Saul-sarjaa.

Kaksi viikkoa venähti kolmeksi, mutta en ottanut asiasta stressiä. Stressiä ja tohinaa riitti sillä viikolla ihan tarpeeksi Minin 11-vuotis robottisynttäreiden järjestämisessä. Kolmen viikon jälkeen palasin linjoille, mutta postailin harvakseltaan stooreja – vain jos se tuntui hyvältä. Viimeisen lomaviikon täirumba sai myös tarttumaan useammin täikampaan kuin luuriin.

Someloma

Kun some ahdistaa

Someloma sai pohtimaan mikä siinä somettamisessa välillä ahdistaa. Kun koko oma ammatti ja iso osa sosiaalisesta kanssakäymisestä perustuu somettamiselle, niin ahdistus ei ole se tunne jota siitä haluaa tuntea. Vaikka idea somelomasta tuli päällimmäisenä ihan loman tarpeesta, tunnistin itsessäni kolme ahdistusta aiheuttavaa asiaa. Ensinnäkin haluan olla läsnä, erityisesti lapsille. Normaalioloissa tämä ei ole ongelma. Kun lapset ovat koulussa ja päiväkodissa tämä äiti ehtii rauhassa somettamaan vaikka kahdeksan tuntia päivässä. Koronakevään johdosta olen somettanut menemään lapset jaloissa ja omantunnon tuska painaa.

Someloma

Toiseksi some ei ole yksikaistainen. En voi vain tuutata jotain ulos ja se on siinä. Mitä enemmän sisältöä ja etenkin mitä henkilökohtaisempi avautuminen, sitä suurempi vastareaktio eli kommentteja ja viestejä teiltä. Välillä viestitulva on niin suuri, että koen huonoa omaatuntoa jos ja kun en pysty kaikkiin vastata. Pelkään, että otetaan ylimielisyytenä tai että “nyt sillä noussut *** hattuun”. Samalla yritän hyväksyä sen tosiasian, että tästä pelosta huolimatta olen ainoa ihminen joka voi määrittää rajani ja jaksamiseni. Joskus puhelin on pakko laittaa kiinni ja lähteä vaikka lenkkipolulle.

Someloma

Kolmanneksi ahdistusta tuottavaksi asiaksi nousee somekupla. Some on illuusio todellisuudesta tai 10 palaa tuhannen palan palapelissä. Postaamme vain sen minkä haluamme näyttää. Emme koskaan näe emmekä tiedä todellista ja kokonaista kuvaa. Postaamme myös vain sen minkä kuvan haluamme itsestämme antaa. Usein se kuva voi olla kaukana todellisuudesta. Somenkin ammattilaisena tunnen joskus huonommuutta joidenkin sometilien seuraamisesta. Instagram stoorivideot luuppaavat taukoamatta ja aina tapahtuu vaikka itse kyhjöttäisi sohvan pohjalla tekemättä mitään erityistä. Joku on sisustanut haaveiden kotisi. Joku toinen on jo kokannut somen uusimman ruokahitin, josta vasta kuulit nyt ensimmäisen kerran. Joku on niin ällöttävän siirappisen rakastunut. Joku lähtee mökille isolla kaveriporukalla. Jonkun lapset ovat aina kauniisti puettuja. You get the point. Kun sitten vertaa omaa elämäänsä tähän somen kehittämään yli-ihmiseen – jota ei edes ole olemassa – niin väkisinkin tuntee alemmuuden tunteita. Huomasin siis, että someloma ei ollutkaan vain loma oman somen päivittämisestä vaan myös koko sosiaalisesta mediasta.

Sain kesällä kaipaamaani lepoa ja juuri nyt some ei tunnu ahdistavalta paikalta. Someloma teki tehtävänsä.

Liemessä? Päivittäistä vertaistukea
Instagram @liemessa
Facebook.com/liemessa

2 kommenttia

  1. Saara 03.08.2020

    <3 voi Jenni <3 aitoja tunteita kaikki, ja toivottavasti loma teki tehtävänsä 🙂

    Vastaa
    • Jenni 04.08.2020

      Loma teki kyllä niin hyvää! Lomailunkaan suhteen ei ollut suuri tavoitteita. Oikeasti vaan levättiin ja nautittiin Suomenlinnasta 🙂 Nyt tuntuu että olisi taas energiaa töihin. Vähän vielä joutuu odotella että pääsee kunnolla aloittamaan kun lapsilla alkaa päiväkoti ja koulu. Toivotaan että syksy olisi vähän helpompi monella tapaa.

      Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *