Blogikoti reality – ei herkimmille!

WTD:n Nata haastoi bloggaajat paljastamaan miltä näyttää blogikoti yhtään kaunistelematta. Kauhisteltuani Natan vinossa olevia pöytätabletteja ja linttasia sohvatyynyjä, rohkaistuin itsekin. Ruokabloggauksen hyvä puoli on etti normaalisti ole pakko näyttää todellisuutta annosta pidemmälle. Ette tiedä miltä olen teidät säästänyt. Haasteen kunniaksi keräsin kännykästäni oikein kuvakollaasin reilun vuoden ajalta. Edeltävään vuoteen mahtuu mm. kahden firman vetäminen, keittokirjan kirjoittaminen, raskaus, keisarinleikkaus, univaje, pari muksua, kämpän vuokraus, muutto Suomenlinnaan ja takaisin, 11 kilon painonpudotus ja edelleen päällä oleva julkisivuremontti. Olihan mulla lomaakin; en tehnyt yhtään töitä jouluaattona enkä joulupäivänä. Ja ihan rehellisesti, paljon mieluummin käytän aikani lasten kanssa leikkimiseen, urheiluun, bloggaamiseen ja kokkailuun kuin siivoamiseen. Tervetuloa meille!

Lastenhuone on joskus öisin ihan siisti- jos olen kiristänyt ja lahjonut Miniä iPadilla tai legobatman pelillä.

Lastenhuone kuvattuna toisesta kulmasta. Oven taakse kätkeytyy sisustusblogeistakin tuttu sisustuselementti eli vaaterekki. Tosin se on vain väliaikainen ratkaisu, nyt jo neljättä vuotta. Rekkiin on ripustettu käyttövaatteita, mm. karhuasu ja vanha hääpukuni. Eihän sitä koskaan tiedä jos sattuisi hääpukua tarvitsemaan. 60-luvun avohyllykköön saa kauniisti puulelut ja lasten taideteokset esille.

Nirson ärsyttävät tavat-listauksen kärkisijoilla: aukinaiset kaapinovet. ”Miksi sulkea kun ne joutuu sitten taas kohta avaamaan.” Kätevää! Suljen kaapinovia keskimäärin 88 kertaa päivässä.

Et ehkä heti huomannut, mutta kylppärissä ollut taas vimmattu siivous päällä. Pyykit ovat lattialla valmiiksi lajiteltuina kasoihin ja edellisen koneen t-paidat kuivumassa. Pestään joka päivä pyykkiä. Kaksi kaapinovien sulkemista voi lisätä päivän saldoon.

Meillä syödään vähintään viisi kertaa päivässä, mikä tarkoittaa sitä että keittiössä on yleensä aina yksi puoliksisyöty ja kuivahtanut ruoka pöydällä. Joskus aikoinaan meillä oli sääntö että ei leluja ruokapöydään, mutta en muista mitä sille tapahtui.

Etsi kuvasta aamupuuro.

Puhtaat pyykit ovat hyvää majanrakennusmatskua.

Kuva on viime syksyltä kun kuvasin viikonloput kirjaa aamusta iltaan. Kuvanottopäivänä olin tyhjentänyt ja ladannut vasta kolme koneellista tiskejä. Pitää vähän tsempata.

Illalla uni on voittanut pyykkien ripustamisen. Kiitos kultsi kun autoit

Lelujen levittäminen olohuoneeseen asti käy työstä. Pitää rakentaa päikkärimaja.

Trendikäs avonaulakko oli tosi fiksu ratkaisu lapsiperheessä. Eteisessä on melkein aina joku roskanyssäkkä. Roskaa tulee keskimäärin 1-2 biojätepussia päivässä, yksi energiajae, yksi sekajäte plus pahvit.


Siivosin sillä välin kun Mini oli hoidossa. Nopeasti se kuva niin puhdasta kotia voi ihastella kännykästä!

Kiireisen elämän lisäksi suurin haaste on asunnon koko. Neljän ihmisen tavarat pitäisi mahduttaa 67 neliöön, mutta säilytistilaa on rajallisesti. Paras tapa pitää jonkinlaista siisteyttä yllä on karsia tavaran määrää. Kierrätän tavaraa jatkuvasti. Herra Simpukan pienet vaatteet menee kätevästi suoraan eteenpäin syyskuussa syntyvälle kaverille. Viimeksi kun myin itsepalvelukirppiksella, sain viikon duunin jälkeen ostettua myyntivoittorahoilla ratikkalipun kotiin. Nyt heitän omat ja Minin vaatteet suosiolla UFF:n laatikkoon. Fida hakee kalusteet ja kodin käyttötavarat. Mutta mitä te teette lasten leluille? Monta pehmolelua 5-vuotias voi tarvita? Monta. Monta legopalikkaa lasten isä voi tarvita? Ette uskoisi. Lisäksi tavaraa kulkeuttuu kotiin jatkuvasti milloin mistäkin. Harkitsen ”Ei tavaraa, kiitos”-kyltin teettämistä kotioveemme.

Liemessä? Päivittäistä vertaistukea Liemessä-Facebook ryhmässä.
Liemessä Instagramissa @liemessa

Liemessä? Päivittäistä vertaistukea
Instagram @liemessa
Facebook.com/liemessa

34 Kommenttia

  • Jenni sanoo:

    Ihanaa, muidenkaan kodit ei aina ole kuin suoraan sisustuslehdestä! 🙂 Ja voin kokemuksesta kertoa, ettei se tilakaan varsinaisesti ratkaise ympäriinsä lojuvien tavaroiden ongelmaa (vaikka muuton yhteydessä niin toivoinkin) – niitä vaan voi levittää joka puolelle entistäkin enemmän!

  • Aniko sanoo:

    Hahaa, meillä sama rumba mutta 55 neliössä…..

  • Anonyymi sanoo:

    Kiitos tästä postauksesta, sielu lepää näissä kuvissa 🙂

  • Andalusiana sanoo:

    ah ja hah 🙂 vertaistukiterapiaa ihan parhaimmillaan 🙂

  • Nata sanoo:

    Huomasithan postaukseni viimeisen kohdan lapsettomuudesta? Pitää varmaan lisätä siihen myös kirjaprojektittomuus sekä töiden tekeminen kodin ulkopuolella..

    <333

  • Campasimpukka sanoo:

    Tähän en uskalla kyllä osallistua, mutta Nanna voi kertoa, miten meillä paikat käänteiskiilsi, kun hän viime vuoden kesällä kävi meillä! Harvoja asioita pidän niin vastenmielisenä kuin siivoamista, vaikka se onkin ihan tärkeä asia ja sitä on (joskus) pakko tehdä.

  • Anonyymi sanoo:

    Kiitos tästä postauksesta <3

  • Peggy sanoo:

    Ihana piristys-postaus! Olen hieman kade sinulle ja teille! Minun mieheni on niin siivous-into, että meillä ei voi olla koskaan sekaista ja se on RAIVOSTUTTAVAA. Haluaisin joskus päästää kodin kaaokseen, mutta en viitsi järkyttää miestäni tai järkytän, tulee into työpäivän jälkeen kotiin ja ottaa heti rätin kauniiseen käteen. 😀 Kävitkö Jenni katsomassa minun postausta syysuutuuksista ja keittiöstäni? Sellaista meillä 😉

  • Ansku Gen sanoo:

    Täytyypä harkita itsekin realitypostausta 😀

    Ensi- ja turvakodit ottaa mielellään vastaan käyttökelpoisia leluja ja lastenvaatteita 🙂 Lapsettomana itse lahjoitan kaapissa kutistuneet vaatteeni asunnottomille.

  • Ansku Gen sanoo:

    Eihän teillä ollut leivänmuruakaan pöydällä kun minä kävin. Salasiivooja!

  • Anonyymi sanoo:

    Mahtavaa, kerrankin jonkun ”tältä meillä todella näyttää” muistutti edes etäisesti sitä, millaista ihmisten kotona ihan ihka oikeasti aika usein tuppaa olemaan! Herranjumala, jos mulla olisi ollut samanlainen vuosi kuin sulla, siivous olisi prioriteettilistan vihoviimeisenä. Keep on rockin!

  • sauvajyvänen sanoo:

    Minäkin kiitän tästä postauksesta, kiva nähdä näitäkin kuvia. Vaikka täytyy todeta (todellisan siivousinhoajana), että teillä on kuitenkin oikeasti siistiä. Siis se, että lasten lelut on lattialla, maja keskellä olkkaria tai pyykit vaiheessa ei mielestäni vielä ole sitä oikeaa sotkua (anteeksi jos vähättelen;) ) En nähnyt likaisia lattioita missään kuvissa, ruokapäydällä ei ollut muruja ja tiskipöytäkin oli puhdas, pelkästääna juuri likaantuneita astioita odottamassa koneeseen pääsyä. Eli tavallaan nämä olivat silti masentavan siistit kuvat….

    Toinen asia, tuleeko teillä oikeasti joka päivä noin paljon roskia? Vai vain silloin kun on kirjantekoa tai muuta vastaavaa päällä?

  • Rouva Yrjänä sanoo:

    Johtuen varmaan jokseenkin pedanttisesta luonteestani mulle tuli näitä kuvia katsellessa ihan hillitön tarve siivota! Kuulemma ihmisten kodit muuttuvat tuon näköiseksi, kun saa lapsia. Sitä (kai?) odotellessa! 😉

  • Merja sanoo:

    Oi, kompaten sauvanjyvästä yllä, tuohan on vain pintasotkua 🙂 Itse ihmettelen, miten voikin keittiön lattia ryöttääntyä näin nopeasti. Ja se on sentään ennätyksellisesti pesty kolmesti elokuussa. Siinä ei auta tiskikoneen täyttäminen. Eikä vielä ole edes kurakausi, jolloin ryötästä voi syyttää koiria.

    Tosin tänään oli odottamassa paistinpannu lattialla ja ruisleipäpaketti sohvalla. Pientä huvittelua ihmisiä odottaessa. Jompikumpi hurtta vielä vetäisee valurautapannun otsaansa ja se on sitten entinen sienikoira siinä…

  • Jael sanoo:

    Kiva haaste ja pidän tuosta avarasta keittiöstä:) Ja tuollaiseltahan lapsiperheen koti usein näyttääkin;D

  • Minna Vuo-Cho sanoo:

    Ei ole siivoaminen meilläkään kenenkään vahva puoli. Viimeksi raivattiin sen verran että koululaisen ja esiteinin huoneeseen sai oven auki ja äiti mahtui kynnyksen sisäpuolelle urputtamaan huoneen sekasotkusta…

  • Tää on niin ihana! Kyllä sais tästäkin kodista melkoisia realitykuvia mutta taitaa puuttua rohkeus julkaista 😀

  • Jenni sanoo:

    Phiuh! Vihdoin pääsen tänne kunnolla vastailemaan. Muutettiin taas vaihteeksi remonttia pakoon, nyt Kallioon 🙂

    Hauska yksityiskohta on myös se, että eräs suuri suomalainen sisustuslehti tulee kuvaamaan meille ensi viikolla. Rajataan se kyllä tarkasti keittiöön 🙂

    Niin että onkohan se tilakaan sitten ratkaisu! Säilytystilaa voisi aina lisätä, mutta toisaalta ne tavarathan sitä lisätilaa tarvitsevat, eivät ihmiset niinkään. Pitää vaan kierrättää ahkerasti ja olla ostamatta turhaa tavaraa. Säästyy muuten rahaakin 🙂

  • Jenni sanoo:

    Apua. Mulla on pieni aavistus mitä se on kun asuimme kesän Suomenlinnassa 55 neliössä. Seitsemän ihmisen tavarat eli asukkaiden ja meidän pakullinen. Onneksi oli kesä ja piha! Voisihan sitä muuttaa kauemmaksi väljemmille vesille, mutta toistaiseksi tykätään asua suht lähellä keskustaa ja töitä, eikä tarvitse ostaa autoa.

  • Jenni sanoo:

    Outo vaikutus 😀

  • Jenni sanoo:

    Harmi että Bloggerilla ei ole sellaista toimintoa että kommenttiin voisi laittaa myös kuvan. Olisit voinut lähettää kuvallisen ja lohduttavan vertaistukikommentin 🙂

  • Jenni sanoo:

    Huomasin 🙂 Viimeisen vuoden aikana tuntuu että näitä ”lieventäviä asianhaaroja” on ollut aika monta 😀 Teillä on ihana koti, johon voi tehdä haavematkoja sun blogin kautta 🙂

  • Jenni sanoo:

    Mun mielestä siivous on jollain oudolla tavalla joskus ihan kivaakin kun siinä näkee kättensä jäljen, mutta vain jos on oikeasti ylimääräistä energiaa. Lasten kanssa se myös tuntuu jotenkin turhauttavalta kun toisessa päässä on jo sotku ennenkuin saa valmista…

    Oon myös salasiivooja. Esim juhliin tai jos tulee illallisvieraita niin on kyllä ihan pakko jynssätä..

  • Jenni sanoo:

    Olepa hyvä <3

  • Jenni sanoo:

    No kävin ja teillä on supersiistiä! Nirson mielestä olen siivouksen suhteen ”hysteerinen” 😀 eli kaikki on niin suhteellista. Se mikä toiselle on sekaista, on toiselle kotoista ja niin edelleen..

  • Jenni sanoo:

    Hyvä idea nuo ensi-ja turvakodit kun Miniltä jää tyttöjen vaatetta pieneksi! Mieluummin kyllä sinne kuin Uffelle. Keräyslaatikko nyt on ollut se helpoin ratkaisu, kun ei ole autoa millä roudata.

    Kävin kurkkaamassa teidän realityä, hauska postaus 😀

    http://maukastaminimibudjetilla.blogspot.fi/2014/09/blogikoti-reality.html#comment-form

  • Jenni sanoo:

    Niin, ei tämä meidän koti (kai) nyt edes ole pahimmasta päästä ja kyllä meillä siis siivotaankin, mutta harvemmin tätä perusarkea näytetään julkisesti etenkään blogeissa. Siitä shokkiarvo 🙂

  • Jenni sanoo:

    Kirjanprojektin aikaan meillä kävi vielä lisäksi ammattisiivooja kaksi kertaa viikossa tekemässä ns perussiivouksen eli imuroinnit, lattioiden pesu ja pyyhinnät. Eli ei kannata liikaa masentua, ilman sitä tilanne olisi ollut vielä pahempi 🙂 Ja siivoon ja järjestelen kyllä; pointti nyt oli ehkä se että siitä huolimatta tälläinen lapsiperheen koti ei ole koskaan ”viimeisen päälle” niinkuin sisustuslehdissä 🙂

    Mietin tätä roskakysymystä ja kyllä se melkein tulee. Mietin myös miksi meillä tulee niin paljon biojätettä. Suurimmat syyt on se että laitetaan ruokaa päivittäin ja toinen on talouspaperi tollot. Meillä menee ihan järkyttävä määrä talouspaperia! Erikseen lajitellaan siis vielä pahvit (myös maitopurkit), paperi, lasi ja metalli.

  • Jenni sanoo:

    Paitsi Peggyn (Peggyn pieni punainen keittiö) koti 🙂 Eli ei kai kaikkien, mutta melkein.

  • Jenni sanoo:

    Eläimillä taitaa olla vähän sama vaikutus kuin lapsilla? 😀

  • Jenni sanoo:

    Muuton yhteydessä remontoitiin koko asunto ja samalla poistettiin olohuoneen ja keittiön välinen seinä. Pienehkössä asunnossa on kiva että on edes yksi iso huone.

  • Jenni sanoo:

    Ilmeisesti legobätmänillä lahjominen ei enää auta 🙂

  • Jenni sanoo:

    Kyllä hetken mietin ennen kuin julkaisin postauksen, mutta realityn tarkoitus onkin näyttää enemmän sitä oikeaa elämää kuin tarkoin editoituja kuvia ja täydellisiä pilvilinnoja 🙂

  • Anonyymi sanoo:

    Wau, mikä idea! Ensi- ja turvakodin lähes-naapurissa asumme ja ei ole koskaan tullut mieleen tarjota sinne tavaraa… Kiitti vinkistä! 🙂

Jätä kommentti