Nyt-liite noteerasi eilen Blogi Realityn: ”Epäonnistu rohkeasti, ruokabloggaaja!”. Toivottavasti kuulemme tai näemme pian muidenkin bloggaajien arkitarinoita. Blogi Reality tempaukseen osui nyt omalla kohdallani extrakiireinen viikko, jotenkin ihan hävettää. Kattokaa nyt noita ruokia. Sitäkin karumpaa siis ja tuleepahan hyvää matskua 😉
Maanantai 15.10.2012
Yritän muistella maanantaita. Siis eilistä. Päällimmäinen muistikuva on että istuin koko päivän koneella. Ensimmäisen kerran havahduin kun työhuoneen keittiöstä huikattiin iloisesti ”Syömään!” Työhuoneeni välittömässä läheisyydessä on heikosti säädyllisiä lounaspaikkoja. Toisinaan laitamme vuorollamme lounasta koko porukalle. Olin onnellinen lämpimästä lounaasta, ja puheensorinasta. Muu jengi oli lähinnä järkyttynyt että juon punaista maitoa.
 |
| Aamupala ja lounas |
Seuraavaksi havahdun klo 17:30. Olen elänyt uskomuksessa että illan jumppaan on vielä tunti tai kaksi. Tajuan myöhästyväni, ja jätän sen suosiolla väliin.
 |
| Illallinen |
Saavun kotiin klo 20. Mummu on hoitanut Miniä koko päivän. Kotona ei ole varsinaisesti iltaruokaa, ja Nirsollakin menee myöhään. Räävin jääkaapista Minin vanhat jauhelihakastikkeen ja perunamuussin jämät jota täydennän ruisleivällä ja maidolla. Mini on kuulemma jo syönyt – hyvällä ruokahalulla hampurilaisia ja ranskalaisia. En ole koskaan vienyt Miniä pikaruokapaikkoihin, mutta en jaksa nipottaa. Nirso noutaa ylihinnoitellun burgerin läheisestä hotellista, ja levittää haisevan take-away boxin keittiön pöydälle kellon näyttäessä jo yhtätoista. Se siitä esimerkistä. Iltapalaksi haukkaan Minin ja mummun leipomia ihania korvapuusteja ja kupposen teetä.
 |
| Iltateetraditio |
Liemessä? Päivittäistä vertaistukea Liemessä-Facebook ryhmässä.
