Skip to main content

Isovanhemmat ovat kidnapanneet Minin maalle. Jääkaapissa odotti hallin korvasienet ja villiparsat. Olisimme todellakin ansainneet kahden keskisen illallisen kynttilänvalossa. Sain piirakan valmiiksi ja kuvattua jonka jälkeen kaaduimme molemmat sairaina sängyn pohjalle. Maistoin kuitenkin sen verran että pystyin kuvitella sen olevan todella hyvää.

Blogit vilisevät nyt parsaohjeita. Esimerkiksi Voisilmäpeliä-blogista löydät kevään parhaan parsapiiraan. Käänsinkin katseeni ulkomaisiin blogeihin bongatakseni jotain uutta. Ceramic Canvas oli uusi tuttavuus mutta herkulliset kuvat ja naistenlehtimäinen tyyli houkuttelivat. Sieltä löysin myös tämän nauhaparsapiiraan ohjeen. Mukailin ohjetta sen mukaan mitä lähikaupasta löytyi.
Nauhaparsapiirakka (4 hlö)
1 pkt iso lehtitaikinalevyä (esim. Myllyn Paras 600 g)
1 muna
12 kpl parsaa
2 kpl parmankinkkua
1 pkt fetaa (ricottaa alkuperäisessä ohjeessa)
1 dl creme fraichea 
parmesaania
öljyä
suolaa
pippuria
Pohja

Sulata taikinalevy ja esivalmistele täytteet. Kaulitse taikina sopivan kokoiseksi levyksi. Leikkasin levystä 1/3 kokonaan pois ja kaulin jäljelle jääneen levyn sopivaksi uunivuokaan. Sivele uunivuoka öljyllä.  Viillä veitsellä ’raamit’ taikinalevyyn (katso kuvat alkuperäisestä ohjeesta) ja voitele raamit munalla. Paista uunissa 200 asteessa noin 8 minuuttia.

Täytteet

Leikkaa parsoista kovat kannat pois. Leikkaa nuput erikseen. Vuole parsatangoista nauhoja kuorimaveitsellä. Paista nuppuja pannulla vesitilkassa muutama minuutti. Murusta feta ja lisää creme fraiche, suolaa ja pippuria.

Ota pohja pois uunista ja paina keskiosasta lastalla jotta paistos lätsähtää keskeltä. Levitä feta-creme fraiche seos ja parsat keskiosaan. Paista noin 8 minuuttia. Ota paistos vielä pois uunista ja lisää kinkku ja parmesanlastut. Anna paistua vielä muutama minuutti.

Muuten kaikki meni niinkuin elokuvissa lukuunottamatta vatsatautia. Lisäksi parsoista jäi ikävästi yli roippeita. En millään saanut kuorimaveitsellä suikaloitua koko parsaa. Säästin jämät sillä voihan ne lisätä vaikka sosekeittoon. Ohje käy hyvin kasvissyöjällekin kun jättää Nirson pakolliset parmankinkut pois.

Villiparsa sponsored by Sanoma Magazines

Joku saattaa muistaakin kuinka helmikuussa irtisanoin itseni teatraalisesti ja jättäydyin freelance valokuvaajaksi ja ruokabloggaajaksi. Ajattelin että vain luopumalla jostain voin saada muuta tilalle. Annoin itselleni mahdollisuuden saavuttaa unelmia ja taas yksi näistä unelmista on toteutunut kuin varkain. Aloitin nimittäin hiljattain Suomen arvostetuimman ruokalehden Glorian Ruoka&Viinin avustajana ja kuvausjärjestelijänä! Suomeksi osallistun juttujen ideointiin toimituksen ja kuvaajan kanssa, hankin kippoja ja kuppoja ja vastaan kuvan visuaalisesta ilmeestä yhdessä tiimin kanssa. Ehdin jo hehkuttaa tätä Liemessä-facebook ryhmässä joten olkoon se siis julkista. Ensimmäiset kuvat joissa olen ollut mukana tekemässä julkaistaan toistaiseksi vasta ensi kesänä. Ihan mahtava juttu! 🙂

Liemessä? Päivittäistä vertaistukea
Instagram @liemessa
Facebook.com/liemessa

2 Kommenttia

  • Hannele sanoo:

    Onnea! Uuden haasteen tuoman innostuksen kuulee tekstistäsi. Ja mikä parasta, innostus tarttuu – aina. Jään innolla odottamaan tulevaa.

  • Jenni sanoo:

    Kaikki luova työ inspiroi ja innostaa niin paljon. Erityisesti työ ruuan parissa.

    Alussahan tässä vielä ollaan mutta uudet projektit antavat kummasti toivoa tulevasta 🙂

Jätä kommentti