”Ei koske Suomea”. Tämän sanaparin kuullessani poliitikkojen suusta tiedän jo tähän ikään mennessä olla välittömästi huolissani. Suomi ei ole mikään erillinen saareke, johon maailmanmeno ei vaikuttaisi. Naapurimme Venäjän hyökkäys ja Ukrainan sota ovat nostaneet kyyneleiden ja sykkeiden lisäksi varautumiseni tasoa. Koronakriisin kynnyksellä sain kylähullun leiman otsaani varatessani perheellemme ruokaa mahdollisen karanteenin varalta. Tv-kanavat änkivät pieneen keittiööni kuvaamaan ruokapahvilaatikoita. Kaksi viikkoa myöhemmin samat arvostelijat tappelivat vessapaperirullista Prisman käytävillä. Pienen harkinnan jälkeen päätin taas puhua kotivarasta. Kylähullun leiman saaneella ei ole enää mitään hävittävää ? Koronakriisin aikaan sain myös paljon yksityisviestejä ja kiitosta, että uskallan puhua tästä tärkeästä aiheesta. Uskon, että moni meistä pohtii nyt asiaa ainakin jollain tasolla vaikka siitä ei turuilla ja toreilla huudellakaan.
Pelkojen kohtaamisesta
Varautumisessa tärkeintä on olla etunojassa, tai oikeastaan mielellään aivan liian ajoissa. Varautuminen tulisi tehdä jo silloin kun näköpiirissä ei ole suurempia uhkia. Kriisin hetkellä voi olla liian myöhäistä. Olen pohtinut miksi toisen kotivara voi saada aikaan niin voimakkaan ja jopa vihaisen reaktion. Uskon sen johtuvan ihmiselle luonnollisesta ja ymmärrettävästä kuoleman pelosta. On helpompi kieltää ja paeta vaikeita asioita ja tunteita kuin kohdata pelot. Itselleni taas varautuminen tuo turvaa. En voi vain jäädä paikoilleni meditoimaan ja hengittelemään. Valmistauduttuani erilaisiin skenaarioihin niin henkisesti kuin konkreettisestikin, minun ei enää toivottavasti tarvitse murehtia asiasta – ellei sitten jotain oikeasti tapahdu. Haluan, että tarpeen tullen olen valmis toimimaan perheeni suojelemiseksi, ilman että tarvitsee ensimmäisenä huolehtia perustarpeista kuten ruoasta tai vedestä. Varautuneena voin myös paremmin auttaa muita apua tarvitsevia.
Mihin sitten varautua?
Mihin kaikkeen sitten pitäisi varautua? Viranomaisohjeistuksen mukaan vähimmilläänkin jokaisella suomalaisella pitäisi olla 72 tunnin kotivara sisältäen mm. ruokaa itselle ja lemmikeille, vettä, lääkkeitä, lämmikettä, radio, pattereita, käteistä, retkikeitin, tulta ja joditabletit. Enempi varautuminen riippuu oikeastaan siitä millaisiin skenaarioihin varautuu ja onko tarkoitus pysyä paikallaan, siirtyä vaikka mökille tai jopa ulkomaille. Oikeastaan kukaan muu ei pysty antamaan oikeaa vastausta, vaan jokaisen täytyy miettiä varautumisen taso omista lähtökohdista. Suomen huoltovarmuus perustuu osin siihen, että kaikilla on kotivara kriisin varalle. Tästä syystä näen erittäin tärkeänä ja jopa kansalaisvelvollisuutena pitää kotona kotivaraa.
Pohdi miten pärjäisit näissä tilanteissa:
- ruokaa ei pysty valmistamaan sähköliedellä tai uunissa
- jääkaappi ja pakastin sulavat
- WC ei vedä
- hanasta ei tule vettä tai se on saastunutta
- verkkoyhteydet eivät toimi eli netti, some ja/tai puhelin eivät toimi
- valot eivät toimi
- lämmitys ei toimi
- julkinen liikenne on pysähdyksissä
- kaupat voivat joutua sulkemaan ovensa tai niistä voi loppua tavara
- autoa ei pysty tankkaamaan
- lääkkeitä on hankalaa saada tai ne loppuvat apteekeista
- maksukortit eivät toimi
Lähde: 72tuntia.fi
Valehtelisin, jos en tunnustaisi pohtivani myös miten pärjäisin jos Suomeen hyökättäisiin tai sattuisi ydinonnettomuus.
Passi, joditabletit ja hammasharja
Olen tehnyt suunnitelmat miten yrittää saada lapset tarpeen tullen turvaan Suomen rajojen ulkopuolelle ja miten pärjätä häiriötilanteissa kotona tai väestösuojassa. Korona-aikana tekemäni ruoan kotivaralista on auttamatta riittämätön tälläisiin tilanteisiin. Vuodenvaihteessa tarkistin ja uusin passit. Joditabletit löytyvät lääkekaapista. Vettä pitäisi olla kotona neljä litraa per henkilö per päivä juomista ja ruoanvalmistusta varten. Pelkästään 72 tunnin vesivara neljälle henkilölle on melkoinen sammio. Odottelen vielä lumien sulamista, jotta saamme raahattua vettä kaupasta laatikkopyörällä. Tarkoitus on myös pakata valmiiksi ”bug out bag” eli lähtölaukku yllättävän tilanteen varalle. Listalle on kertynyt yllättävän paljon tarvikkeita, jotka meiltä on kaupunkilaisina kerrostaloasujina puuttunut. Vielä puuttuvia hankimme pikkuhiljaa. Itseltäni puuttuu myös tärkeitä luonnossa selviytymistaitoja kuten kalastus, metsästys ja aseenkäsittely. Pumpulissa ja kaupungissa eletty elämä ei ole varsinaisesti valmistanut kriiseihin.
Kotivara 2.0
Moni näistä tarvikkeista löytyy normaalista huushollista jo valmiina, mutta ne eivät ole välttämättä helposti löydettävissä tai nopeasti pakattavissa. Kotivaralistalla olevat tavarat tulisi varastoida niin, että ne saa helposti käyttöön tai pakata ne valmiiksi laukkuihin.
- Tärkeät asiakirjat esim. voimassa oleva passi, eurooppalainen sairaanhoitokortti, Kela-kortti, tutkintotodistus, vihkitodistus
- Käteistä
- Käteistalletus ulkomailla (helpommin sanottu kuin tehty. Ideoita otetaan vastaan!)
- ruoan kotivara – tähän listaan lisäisin vielä kuivattu hapanjuuri
- lemmikkien ruoat
- vesikanistereita kaupasta juotavaksi ja ruoanvalmistukseen
- vedenpuhdistin
- vedenpuhdistustabletteja
- kannellisia ämpäreitä esimerkiksi veden ja ruoan säilytykseen. Toimivat myös vessoina tarpeen tullen (heh).
- hätäradio tai pattereilla toimiva radio
- pattereita
- taskulamput kaikille
- makuupussit
- teltta
- Leatherman / puukko
- teippiä (Jeesus ja maalarinteippi)
- kestävää narua esim paracord
- roskapusseja. Voidaan asentaa wc-istuimeen kun wc ei toimi.
- trangia ja metallinen keittoastia
- tulentekovälineet
- ensiapulaukku
- lääkkeet esim. reseptilääkkeet, joditabletit, monivitamiini, d-vitamiini, kortisonivoide, ripulilääke, maitohappobakteeri, särkylääkkeet, antihistamiini, puhdistusaine. Joditabletit ovat tällä hetkellä loppu monesta apteekista, mutta Huoltovarmuuskeskus on vakuuttanut niitä olevan tarpeeksi kaikille.
- hygieniatarvikkeet esim hammasharja, hammastahna, saippua, perusrasva, aurinkorasva, no sitä vessapaperia
- naisille kuukautissiteitä tai tamponeja
- ladattu varavirtalähde kännykälle
- kompassi
- lämpimät vaatteet, vaihtoalusvaatteet, merinovillasukat ja hyvät kengät
- ffp2 maskit
- korvatulpat ja Peltor kuulosuojaimet lapsille
- autossa tankki täynnä ja varapolttoainetta. Meillä ei ole autoa, joten olemme liikenteessä jalan tai laatikkopyörällä jos julkiset lakkaavat toimimasta
- ota selvää missä sijaitsee lähin Väestönsuoja
- lataa puhelimeen 112 mobiiliapplikaatio. Applikaatio lähettää radion ja television lisäksi hätätiedotteet.
EDIT: LISÄÄN ALLE LISTAAN VIELÄ TEIDÄN LISÄYKSIÄ: - vauvan tarvikkeita esim. vaipat, kestovaipat, vauvanruoka, korvikkeet
- lapsille pehmolelu ja viihdykettä esim pelikortit
- kynä ja vihko
- talletus ulkomaille n26.com (huom! minulla ei ole kokemusta palvelusta enkä ota mitään vastuuta sen toiminnasta)
- kännykän ja varavirtalähteen latausjohdot
- reseptilääkkeiden paperireseptit tärkeisiin asiakirjoihin
Mitä sinä lisäisit listalle?
Lyijykynä ja paperi (vihko)
Kiitos lisäyksestä, tämä on hyvä!
Mahdolliselle vauvalle vaippoja/kestovaippoja/ vauvanruokaa/ korviketta tms sellaista erityistä mitä vauva tarvitsee. Lapsien pehmolelut (tärkeä tuki ja turva heille mahdollisessa kriisitilanteessa). Viihdettä (esim. korttipakka). Otsalamppu (jättää kädet tarvittaessa vapaaksi paremmin kun taskulamppu).
Totta, hyvä huomio vauvantarvikkeet. Pehmelelu on kyllä myös tärkeä lapsille, lisään senkin listaan. Kiitos <3
Kännykän ja vara-akun latausjohdot.
Totta! Tietysti jos sähköä ei ole, niin niistä ei ole hyötyä. Mutta hyvä olla aina mukana jos ja kun pääsee jossain kohtaa lataamaan.
Reseptilääkkeiden paperireseptit (saako mistään, Omakannasta?) – jos tietoliikenneyhteydet eivät toimi apteekeissakaan.
Tämä oli hyvä lisäys noihin tärkeisiin papereihin!
Tämä on hysteeristä.
Tai sitten vain järkevää. Riippuu katsontakannasta ja me näemme asian eri tavalla. Varaudun, jotta ei tarvitse olla hysteerinen, jos jotain tapahtuisi. Koen myös suurta vastuuta lapsistani. En myöskään ole keksinyt näitä listoja omasta päästä vaan esimerkiksi Huoltovarmuuskeskuksen ja Digi- ja väestörekisterikeskuksen ohjeiden pohjalta. Ovatko sinusta viranomaisohjeetkin hysteerisiä? Ja lopuksi, jokainen voi ihan itse päättää miten toimii tai olla toimimatta.
Itse harrastan retkeilyä niin siinä samalla pystyy varautumaan puolivahingossa tällaisiin jänniin aikoihin. Tykkään tehä omat eväät retkille niin tämän seurauksena kaapista löytyy varmaan kuukaudeksi kuivaruokaa ja vedensuodattimien kanssa juomaveden voipi napata melkein mistä vain. Ruokapuolta ei kuitenkaan kannata tehdä niin, että ostaa kaapit täyteen säilykkeitä jonka jälkeen unohtaa ne sinne sitten viideksi vuodeksi. Tuotteesta riippuen pilaantuvat parissa vuodessa ja vaikka teoreettisesti säilyvät pitkään parasta ennen -päiväyksen jälkeen niin kannattaa miettiä, että haluaako ottaa ruokamyrkytysriskiä siinä vaiheessa, kun kotivaraan pitäisi tukeutua.
Lääkkeistä ja ensiavusta; matkapahoinvointi-lääkkeitä kannattaa ottaa mukaan, vaikka ei itse näitä tiedosta tarvitsevan. Jos joutuu evakoitumaan pidemmän matkaa niin on tärkeä pitää yllä omaa ja muiden kanssaihmisten toimintakykyä. Ensiaputarvikkeiden kanssa olen itse todennäköisesti liian varautuvainen, mutta kokemus on osoittanut, että kun se haaveri sattuu niin siihen kuluu paljon laastareita ja sidetarpeita. Haavat pitäisi pystyä puhdistamaan päivittäin ja niihin pitäisi samalla aina vaihtaa laastari. Ihmiset ei tuota vaihtamista yleensä muista/tajua tehdä, mikä johtaa kohonneeseen infektioriskiin.
Mitä kannattaa vielä harkita on pieni retkikirves, ihan Fiskarsin muovikahvanen kirves on ihan hyvä ja halpa. Pieni taittosaha, näitä tekee esim. japanilainen Silky ja on minua palvellut hyvin. Kirves ja saha auttaa massiivisesti siinä vaiheessa jos pitää tehdä nuotio lämmikkeeksi tai jos telttaa ei ole niin näillä saa tehtyä suojan.
Jos on perheellinen, niin kannattaa katsoa jos haluaa ostaa radiopuhelimet koko porukalle. Kantama ei toki yllä yhtä pitkälle kuin mobiilipuhelimessa, mutta auttaa siinä jos eksytte toisista. Näissä on kuuntelukäytössä suhteellisen hyvä akku (reilusti yli 2vkoa itsellä retkikäytössä) ja kannattaa kattoa sellainen malli jolla pystyy kuuntelemaan myös normaaleja radiokanavia, eli pystyy kuuntelemaan tilannetietoja. Puhelin toki mukaan, niin kuin onkin jo listassa, mutta kuuluvuutta ei kaikkialla ole ja puhelin menee herkästi rikki jos putoaa kädestä tai kastuu.
Jos vaan resursseja löytyy niin kannattaa hankkia GPS-laite ja siihen luotettavat virtalähteet. Itsellä Garmin ETrex 32x ja paristoina Panasonic Eneloop Pro (x2). Virta tässä kestänyt yksillä paristoilla ainakin pari viikkoa vaellusretkillä. Kartanlukutaito on toki ehdoton osata, mutta jos karttoja ei just siltä alueelta ole jota kohti pitää potentiaalisesti lähtiä evakkoon niin siinä ei kartanlukutaito enää auta. GPS:n saa hankittua kirpparilta parilla kympillä.
Monet modernit apuvälineet kun syövät sähköä niin pieni aurinkokennolaturi auttaa pidentämään käyttöä. Näistä kannattaa tehdä paljon taustatietoa, koska markkinoilla on aivan järjetön määrä sellasia 10cm x 20cm kokoisia latureita, jotka lupaavat latausajoiksi ihan utopistisia arvoja. Itsellä käytössä noin kahden A4-sivun kokoinen laturi, joka taittuu kiinni siten, että suojaa itse kennoja. Retkikäytössä todennut kohtuullisen turhaksi, kun kennoa on vaikea sijoittaa niin että siihen paistaisi hyvin aurinko päivisin kävellessä ja iltaisin on jo niin hämärää ettei tällaiset kennot oikein saa kerättyä virtaa. Kotona tai pysyvämmässä leirissä varmasti hyötyä, kun saa täytettyä varavirtalähteitä.
Jeesusteipin kanssa kannattaa santsata johonkin merkkiteippiin, esim. Gorilla. Halpa teippi pettää kaikessa mitä yrität sillä tehä. Maalarinteipissä sama. Korjausvälineisiin kuuluu myös pieni ompelusetti, pikaliimaa ja liimapintaisia nylon-paikkoja, joilla voi korjata nopeasti esim. vuotavan teltan tai vaatetuksen.
Normitulitikkujen lisäksi kannattaa hankkia myrskytulitikut. Näillä saa vedenkin tuleen, mutta jos ei muuten tarvetta näille tule niin vanha talvisodan resepti on täyttää lasipullo polttonesteellä, teipata sivuun kahdet myrskytulitikut vastakkaisille puolille, sytytä toinen ja viskaa miehittäjiä kohti. Toinen tikku on sitä varten, jos pullo ei menekkään rikki niin voi käyttää uudestaan.
Jenkkiläisillä tuomionpäivän odottajilla ja selviytymis-experteillä on tälläinen sanonta: ”One is none, two is one”. Eli kannattaa katsoa noita listassa tälläkin hetkellä olevia asioita ja varmistaa akuuteimmista asioista vähintään se kolmet eri versiot. Esimerkiksi tulentekovälineinä tulitikut, kaasusytkäri ja kipinärauta. Jos yksi pettää niin toinen auttaa pulasta. Kolmea kirvestä en roudais mukana niin sillä tavalla järki käteen.
Tämä sepostus varmaan kuulosti hirviän paranoidilta, mutta siis minulta löytyy nämä kaikki ihan vaan sen takia, koska harrastan erämaavaeltamista. Vuosittain löydän itseni jostain Lapin korvesta ja kun sinne menee yksin niin pitää varautua moneen asiaan, että sieltä palaa myös terveenä takaisin 🙂
Kiitos tuhannesti! Tässä tuli monta uuttakin asiaa ja muistutusta. Pitääkin kysyä mieheltä noista työkaluista. Saattaapi olla että moni työkalu löytyy jo jostain kaapin perukoilta. Ruokia kierrätetään ja käytetään koko ajan eli eivät jää käyttämättä. Olemme silti aika alussa varautumisen kanssa. Lapset alkavat olla hieman isompia, joten meillä on haaveissa aloittaa retkeily. Juuri hankimme retkikeittimen, talvimakuupusseja ja vedensuodattimen. Esimerkiksi teltta on vielä yksi iso hankinta joka on edessä. Näin tavarat tulevat käyttöön, vaikka niitä ei koskaan mihinkään hätätilanteeseen tarvitsisikaan. Nyt on ollut tavoite säilyttää toimintakyky kaupungissa jonkin aikaa tilanteessa jossa ei vaikka saa sähköä ja/tai vettä. Meillä ei kyllä varustelu ole vielä sillä tasolla että lasten kanssa pärjättäisiin missään pystymetsässä pidempiä aikoja. Eikä varmaan ihan heti siihen pisteeseen päästä, mutta parempi edes jonkinlainen varautuminen kuin ei mitään!
Hyvin varauduttu, mutta kaikista tärkein, eli foliohattu puuttuu listasta.
Ah, hyvä huomio! 😉 Lisätään folio listaan niin sitä voi käyttöä vaikka ruoanlaitossa ja tarpeen tullen taitella hatun!
Talletukisa ulkomaisille pankkitileille ei kannata tehä jos ei ole aina varma siitä, että on mahdollista matkustaa ulkomaille nostamaan ne rahat tililtään, koska ilman energiaa on nykyää myös Suomen pankkien hankala toimia. Joten vaihtoehtoisesti, jos ei ole mahdollista matkustaa ulkomaille nostamaan rahaa tililtä, kannattaa sitä varata enemmän käteisenä talteen, tai pelkästään käteisenä talteen.